Huh. Luin noita mun aikasempia blogimerkintoja. Kukaan ei varmaan jaksa lukea niita. Koitan parantaa tapani ja kirjottaa vahan selkeemmin. Sorry, taa blogiin kirjottaminen on mulle vahan uus juttu :)..
Anyway, paastiin toissa iltana suihkuun kun tultiin takasin hostellille. Oli sitten ehka ihanin suihku ikina! Tai sitten siita on vaan liian kauan kun oon rypeny viikon Pitkiksen hiekkamyrskyissa ;)
Eilen matkustettiin taalta Irkutskista Listvyankan kylaan sveitsilaisen Romanen (tai jtn, ei toivoa et osaisin lausua ton nimen) kanssa. Missattiin aamulla paikallisbussi 15 minuutilla, joten jouduttiin hengailemaan linja-auto asemalla yli tunti odottelemassa mathruskaa eli minibussia, joita lahtee asemalta vahan miten sattuu, kun ne saadaan tayteen ihmisia. Lopulta sellanen saapu paikalle ja onneks tayttykin varsin nopeesti. Matka Listvyankaan kesti vahan yli tunnin ja maksa sellasen 3euroa.
Kyseessa oli siis pieni kyla Baikalin rannalla. Maisemat oli ihan uskomattoman upeita. Baikal on n. 636 km pitka, syvimmasta kohdasta n. 1637m syva ja siella elaa n.2000 lajia, joita ei oo missaan muualla. Kesalla siella on kuulemma ihan uskomatonta uida ja sukeltaa. Kerrotaan et jos siella ui niin saa lisaa elinaikaa ja on loppuelamansa onnellinen. Ei ihan tarjettu nyt uida, mutta tanne taytyy viela palata joskus kesa aikaan. Voin vaan kuvitella kuinka upeeta ois viettaa kesalla aikaa Baikalin rannoilla!
Kyla oli pieni ja taynna vanhoja puutaloja. Ensin mentiin etsimaan kuulemma kaunista kirkkoa, jota muut hostellin asukkaat ei olleet loytaneet. En tajua kuinka huonoja suunnistajia ne oli, koska kylla se kirkko oli ihan siella missa pitikin. Tassa on viimeaikoina tullut kateltua noita venalaisia kirkkoja sen verran paljon, ettei se enaa kauheesti hatkahdyttany vaikka ihan sulonen pieni puukirkko olikin. Sinne kavellessa naki kuitenkin hyvin kylaa ja sen hauskoja puutaloja. Kyla oli tosi hiljanen, nahtiin siella koko paivan aikana ehka noin 10 ihmista. Siella oli vaan paljon koiria, hevonen ja pari vuohta.
Kirkon jalkeen suunnattiin nakoalapaikalle, josta meille hostellissa kerrottiin et se sijaitsee "pienella" kukkulalla. No, miten vaan. Raahustettiin kaikissa toppavaatteissamme tunnin verran lumisia ja liukkaita teita ylospain. Tuli ihan mielettoman kuuma. Mut oli se sen arvostakin, silla maisemat oli ihan sanoin kuvaamattomia. Matkalla nahtiin sellasia pikkulintuja, jotka seuras meita pitkan matkaa ja tykkas leikkia meidan kanssa niin etta ne tuli istumaan sormelle. Matka alas taittu huomattavasti nopeemmin, vaikka pysahdyttiinkin yhdessa kohdassa odotteleen etta jos aurinko tulis esiin. Ei se tullut.
Viimeseks kaytiin tutustumassa museoon, jossa kumma kylla oli jopa jotain tekteja englanniksikin. Ei se silti kauheesti hatkahdyttany. Jotain kaloja sailyttyina purkkeihin sun muuta. Museon alakerrassa oli akvaario, jossa oli erilaisia Baikalin kaloja seka niita hylkeita, joita ei ela muualla kun Baikalilla. Kalat on mun mielesta edelleen tosi rumia. Ja niita hylkeita tuli niin saali, kun ne siina pienessa tilassa ui edes takasin ja tormas aina seiniin! Raasut.
Takasin pain saatiin bussi ihan hyvin, jouduttiin venailemaan hyytavassa tuulessa vaan sellaset 20 minsaa. Paluumatka meni nukkuessa. Herasin vasta ihan Irkutskissa ihmettelemaan, miten siella bussissa oltiin enaa me 3 ja pari hassua mummua, kun lahteissa se oli viela ihan taynna. Hostelilla sitten vaan keiteltiin ruokaa ja kateltiin kuvia ja painuttiin sit taas vasyneina sankyyn.
Tana aamuna nukuttiin piitkaan (herasin siis vasta 9) ja kaytiin ostamassa liput Ulan-Batorin. Ei ollu mikaan helppo homma. Saatiin hyvin selville, mika juna ja millon se lahtee ja mita se maksaa. Mut sitten koitettiin maksaa kortille ja siita alko kauhee sepustus ja selitys. Lopulta meita palveli 2 virkailijaa, eika kukaan enaa tainnu tajuta mistaan mitaan. Lopulta tajuttiin et osa lipuista pitaa ostaa kateisella, ei mitaan hajua miks. No, nyt meilla on joka tapauksessa liput tan illan junaan, joten edessa on sellanen 38h junan jysketta. Ei siis yhtaan mitaan. Ja sitten ollaan Mongoliassa. En malttas odottaa! Mut kuulumisiin!
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Eikä malttais lukijatkaan oottaa kuulumisia minkälaista on Mongoliassa... :) Mondossa oli juttu sieltä ja suosittelen et varaat ruokaa mukaan sinne autiomaahan! Ainakin kivikovaksi kuivatettu rahka, suolalla ja voilla terästetty tee ja joku happamasta maidosta valmistettu alkoholipitonen juoma kuulosti "tosi" herkullisilta. :)
Hauskaa junamatkaa eteenpäin. Täälä muuten on nyt jo parina päivänä ripotellu vähän lunta! Tosin ei mitään huimia määriä, mutta silti sen verran että siitä jaksaa innostua. Jee! :)
Lähetä kommentti