Nyt on ihan hyva fiilis. Siihen vaikuttaa varmaan ainakin seuraavat asiat
1. Ei olla viikkoon tehty muuta kun maattu auringossa (no melkein mitaan muuta)
2. Ostettiin tullessa mehut ja saatiin niiden mukana ilmaset 3gramman kitkatpatukat ja ah kuinka hyvaa voi suklaa olla. Parasta huumetta. (mehukin oli mangomehua eli ei mitaan ihan tavallista tylsaa litkua).
3. Mulla on puhtaat vaatteet paalla. Ja koska fiksusti puin ne vasta nyt illalla niin ne ei edes viela ui hiessa vaikka ollaan kavelty hostellilta tahan nettikahvilaan
4. Vaikka viiminen viikko kaynnisty tana aamuna niin suomessa odottaa yllaksenmatka, joten kotiinpalukaan ei tunnu ihan kamalalta ajatukselta (tosin fb:ssa kayminen vahan himmensi sita)
Mut asiaan. Ollaan tosiaan viiminen viikko lahinna lojuttu hotellin altaalla. Kaytiin ekapaivana rannallakin, mutta siella ei ollut kovin viihtysaa. Ensinnakin koko ajan oli joku myymassa pahkinaa, sipsia, hierontaa, koruja tai huiveja. Lisaks aurinkotuolit oli tietysti yhden ravintolan omaisuutta, joten sekin heppu kavi koko ajan tarjoomassa ruokaa tai juomaa ja loppujen lopuks mulle jai huono-omatunto siita, etta juotiin koko paivana pelkastaan yhdet limsat. Lisaks aurinko on siella niin polttava etta ei oikeen uskaltas olla kun varjon alla. Ja meri on taalla aika pelottavan voimakas, kovin pitkalle ei uskaltas uiskennella...ei silla etta niiden rantaan lyovien aaltojen yli kovin helpolla edes paasis. Ja kaiken huipuks ei tietenkaan voida menna uimaan samaan aikaan, koska toisen taytyy jaada vahtimaan tavaroita. Ja koska kausi on lopussa taalla on melko vahan turisteja ulkomailta ja paljon paikallisia turisteja (onko sellasia ees? siis muualta intiasta tulleita lomailijoita joka tapauksessa). Toisinsanoen naiset ei ui. Ja jos siella sattuu olemaan muutama pikkutytto niin niilla on t-paidat ja shortsit paalla. Vahintaan. Eli kun ma meen sinne bikineissa niin en tunne oloani ihan hirveen kotosaks kaikkien paikallisten miesten keskella...kaikesta tasta johtuen on pysytelty altaalla, joka on oikeen mukava paikka. Eika ole kaikki paikat taynna hiekkaa =D
Perjantaina kaytiin bussilla Mapusassa, joka on Pohjois Goan suurin kaupunki. Siella oli perjantaimarkkinat, jotka ei ollut kovin kummosa kokemus. Oli siella nyt jonkun verran kateltavaa ja joitan pienta ostettiinkin, mutta kuten sanottu. Ei kovin kummosta. Ihan hyva oli sielta viettaa yksi paiva pois altaalta. Siella paikalliset osas suomea (ihan kun kanarialla olis). Tommi naytti kuulemma Mika Hakkiselta ja mina Barbinukelta. Tieda sitten kumpi on pahempi.
Eilen kaytiin sitten Panajissa, joka on Goan paakaupunki. Oikeen mukava pieni 100 000 ihmisen kyla. Siella oli kaelykadut ja paljon siirtomaa-aikaisia rakennuksia. Ja keskella kylaa iso (ihan kaunis) kirkko, joka olikin sitten ainoa nahtavyys, koska museota ei loydetty. Ei tosin ehka voi vaittaa etta etsinta ois ollut kovin sitkeeta...mutta kaikinpuolin mukavakaupunki. Ostettiin sielta myos bussiliput Mumbaihin ens tiistaille, koska kaikki junat on taas taynna ja niihin on jonossakin ihmisia ties kuinka paljon. Talla kertaa ei viiti koittaa kikkailla lippujen kanssa, kun jos jotain menee pieleen niin missataan viela meidan lento. Parempi siis pelata varman paalle (jos naa bussit nyt kovin varmoja vaihtoehtoja on) ja ottaa se paljon puhuttu yobussi taas.
Taalla (siis Goalla) on tosi paljon kristittyja ja tosi paljon alkoholia helposti saatavilla verrattuna muuhun Intiaan. Muutenkin taa on tosi erilainen kun Pohjois-Intia, johtuen ehka paljolti turistien vaikutuksista....
Saatiin eilen vaihtaa huonetta kalliimpaan (tai siis me maksetaan edelleen saman verran) koska naapurit polttaa paivittain roskia meidan edellisen huoneen alapuolella ja alettiin aika lupaavasti peittya tavaroinemme tuhkaan. Nyt on enemman tilaa ja viilempaakin. Viime yona itseasiassa palelin ensimmaisen kerran suomesta lahdon jalkeen ja jouduin kiskomaan peiton ihan kokonaan paalleni. Mut eipa muuta talla kertaa. Palaillaan kun ollaan viela muutama paiva grillattu itseamme auringossa. Niin muuten viela.Huomenna mennaan Anjuna nimiseen kylaan toisille markkinoille ja tanaan meidan hostellin isanta ehdotti, etta koska sinne ei mene suoraa bussia (se on tajunnut et mennaan mielummin busseilla kun takseilla) etta kaveltas sinne. Eheh. Tassa helteessa? Harkitsin hetken et kuinka epakohteliasta ois suositella sille terapiaa...ehka kayn mielummin jossain vaihtamassa bussia kun lahden marssimaan sinne kukkuloiden yli =P...
Tommin kommentti: "Mika on aitoa? Ostan merkkituotteen Suomesta vai se etta ostan sen saman tuoteen taalta? Koska ne Suomessa myydyt tuotteet tehdaan kuitenkin taalla ja niita myydaan taalla kaduilla. Mika on sitten enaa aitoa ja mika on piraattia?"
tiistai 27. huhtikuuta 2010
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Goa
Juna Goalle taisi sillon lahtea ihan ajallaan. Ikuinen mysteeri sen sijaan on se, miksei siella hienoilla tauluilla voi lukea kaikkien junien lahtoaikoja ja laitureita ja miks siella sitten lukee sellasia junia, jotka on (ainakin sen taulun mukaan) lahtenyt jo muutamia tunteja aikasemmin. Myos se on hieman epaselvaa, etta jos juna seisoo laiturilla jotain 3h ennen lahtoa, niin miksei kukaan tieda milta laiturilta se juna lahtee?!? Nojoo. Taa juna lahti siis ihan ajallaan ja matka suju ihan mukavasti. Pitkasta aikaa nahtiin useampiakin lankkareita samassa junassa.
Aamulla saavuttiin sitten Goalle ja juna viela pysas meidan asemallakin, vaikka luultiin etta jouduttas menemaan paatepysakille ehka noin 20km meidan kaupungin ohi. Asemalta saatiin tuktuk bussipysakille ja sielta loyty helposti bussi kohti meidan maaranpaata eli Galangutea. Taalta loyty mukava varikas hostelli uima-altaan kera. Ilmastointia ei ole, mutta taalla on hiukan viileempaa (n.38'C paivisin) ja merelta kay vilvottava tuuli, joten nukkumisolot on ihan siedettavat. Vahan ehka lampimat, mutta silti kestettavissa.
Taa on nyt todennakosesti meidan tukikohta loppunmatkan ajan, koska ollaan nahty oikeestaan kaikki mita haluttiin (Ajanta oli pakko jattaa valiin, koska sinne ei yksinkertasesti paassyt). Hampin rauniot on viela nakematta, mutta sinne paasee taalta ihan katevasti kaymaan. Taalta paasee myos katteleen Goan vahaisia nahtavyyksi ja markkinoita halvasti bussilla, joten ei ole varmaan enaa tarvetta lahtea mihinkaan. Loppuaika luvasas siis lahinna chillailua ja paivaretkia ennen sitten sita 2vrk kestavaa (juna, bussi, 4 lentokenttaa...) paluumatkaa Tampereelle.
Mut nyt ei sen enempaa. Tanaan koitettiin ruskettua istumalla aurinkovarjojen alla, mut ei se kauheen hyvin kylla toiminut. Huomenna ei menna rannalle vaan meidan uima-altaalle, katotaan tarttuuko siella vari paremmin =D...
Mutta palataan asiaan!
ps. nain vihdoin sen kauan kaipaami ruumiin, joita ei Varanasissa tullut vastaan. roudattin hikisina rinkkojamme kohti hostellia, kun yhtakkia takaa kuulu etta vaistakaas vahan ja sielta sitten muutama heppu tuli kantaen sellasilla puisilla paaereilla ruumista ja perassa pienimuotoinen kulkue. jee. sekin on nyt nahty =D, hyva ettei jaaty ruumiskulkueen alle.
Tommin kommentti:"Suomen nuorille, jotka haluavat ammatikseen olla julkkiksia: matkustakaa Kiinaan tai Intiaan ja saatte kokea milta tuntuu salamavalojen valke ja ihmisten tuijotus. Nain huomaat etta olo on kuin sirkuselaimella. Joten kouluttautukaa sopivasti ja hommatkaa muu tyo"
Aamulla saavuttiin sitten Goalle ja juna viela pysas meidan asemallakin, vaikka luultiin etta jouduttas menemaan paatepysakille ehka noin 20km meidan kaupungin ohi. Asemalta saatiin tuktuk bussipysakille ja sielta loyty helposti bussi kohti meidan maaranpaata eli Galangutea. Taalta loyty mukava varikas hostelli uima-altaan kera. Ilmastointia ei ole, mutta taalla on hiukan viileempaa (n.38'C paivisin) ja merelta kay vilvottava tuuli, joten nukkumisolot on ihan siedettavat. Vahan ehka lampimat, mutta silti kestettavissa.
Taa on nyt todennakosesti meidan tukikohta loppunmatkan ajan, koska ollaan nahty oikeestaan kaikki mita haluttiin (Ajanta oli pakko jattaa valiin, koska sinne ei yksinkertasesti paassyt). Hampin rauniot on viela nakematta, mutta sinne paasee taalta ihan katevasti kaymaan. Taalta paasee myos katteleen Goan vahaisia nahtavyyksi ja markkinoita halvasti bussilla, joten ei ole varmaan enaa tarvetta lahtea mihinkaan. Loppuaika luvasas siis lahinna chillailua ja paivaretkia ennen sitten sita 2vrk kestavaa (juna, bussi, 4 lentokenttaa...) paluumatkaa Tampereelle.
Mut nyt ei sen enempaa. Tanaan koitettiin ruskettua istumalla aurinkovarjojen alla, mut ei se kauheen hyvin kylla toiminut. Huomenna ei menna rannalle vaan meidan uima-altaalle, katotaan tarttuuko siella vari paremmin =D...
Mutta palataan asiaan!
ps. nain vihdoin sen kauan kaipaami ruumiin, joita ei Varanasissa tullut vastaan. roudattin hikisina rinkkojamme kohti hostellia, kun yhtakkia takaa kuulu etta vaistakaas vahan ja sielta sitten muutama heppu tuli kantaen sellasilla puisilla paaereilla ruumista ja perassa pienimuotoinen kulkue. jee. sekin on nyt nahty =D, hyva ettei jaaty ruumiskulkueen alle.
Tommin kommentti:"Suomen nuorille, jotka haluavat ammatikseen olla julkkiksia: matkustakaa Kiinaan tai Intiaan ja saatte kokea milta tuntuu salamavalojen valke ja ihmisten tuijotus. Nain huomaat etta olo on kuin sirkuselaimella. Joten kouluttautukaa sopivasti ja hommatkaa muu tyo"
maanantai 19. huhtikuuta 2010
Mumbai Bombay
Hello taas.
Viimeksi taidettiin jaada Khajurahoon odottelemaan sita yobussia. Vahan se jannitti kun lp:ssa lukee jotenkin etta "valta yobusseja viimiseen asti ja kayta ainoastaan jos on ihan pakko. Oisin kuskit voi olla (sen lisaks etta ne on normaalistikin hulluja kaahareita) myos unenpuutteessa ja ottaa turhia riskeja". No, meillahan ei niita vaihtoje juurikaan ollut kun ei ihan ehditty odottelamaan kuukautta seuraavaa junaa jossa olisi tilaa. Bussiin siis.
No niin. Nyt sitten tan kauhistelun jalkeen voin todeta etta ei ollut kovin paha matka. Meilla oli sleeper, joka tarkotti sita etta bussissa oli alhaalla ihan normaalisti kaksi penkkia kaytavan molemmin puolin ja sitten niiden paalla aina kahdenhengen sanky molemmin puolin kaytavaa. Tommi kiitteli onneaan ettei ole pituudella pilattu: nytkin otti jalat seinaan. Onneks ei myoskaan olla tan leveempia, koska aikas ahdasta ois ollut. Just ja just mahduttiin samaan aikaan makaamaan selallaan, mutta kaytannossa toisen oli aina pakko maata kyljellaan. Patja oli joka tapauksessa ihan pehmea ja joku tyynyn tapanenkin siella oli. Ilmastointia ei ollut, mutta ikkunan sai auki, joten sillon kun liikuttiin niin oli ihan hyva. Pysahdyksissa tuli aika kuuma, mut ei ne onneks ikuisuuksia kestanyt. Kuskikin taisi olla siella fiksuimmasta paasta, ei ainakaan tuntunut silta et oltas kauheesti kaahattu tai muuta. Ei sinne pimeeseen tosin kylla nahnyt, ett kuinka nopeesti maisemat vilisi. Tiet taalla nyt on mita on, joten melkosta pomppimista se oli.
Aamulla sitten saavuttiin hengissa Bhopaliin. Heti rautatieasemalle odottelemaan etta lippuluukut aukeaisi. Mut niin vaan meille siellakin myytiin ei oota joka paikasta. Ei paase Mumbaihin. Jonotuslistoilla on jotain 16 ihmista. Lopulta joku heppu vinkkas Tommille yhdella luukulla, etta sleeperissa vois olla tilaa. Tassa vaiheessa oltiin jo valmiita tinkimaan ilmastoinnista. Mut ei sieltakaan tuntunut tilaa loytyvan. Lopulta onnistuttiin ostamaan liput karjaosastolle. Eli ei siis paikkoja lainkaan ja lp:n mukaan kyseinen vaunu on usein niin taynna etta kaikki ei mahdu istumaan. Edessa siis sellanen 14h tayteen tupatussa vaunussa ilman ilmastointia. Oujee. Henkinen valmistautuminen alkoi.
Suunnattiin viela sille tiskille, jossa luvattiin etta sleeperissa ois tilaa. Siella joku heppu sitten hymyili etta "juu, han jajrestaa". Sitten meni ikuisuus kun juteltiin puhelimessa hoideltiin muita asioita ja juoruttiin tyokavereiden kanssa. Sitten se pyysi vahan rahaa ja euroja. Annoin sille mukanani olleet huimat 60 senttia ja se oli ihan onnessaan. Sitten paikalle saapu joku ylipappi allekirjottamaan papereita ja tsadaa meilla oli liput sleeperiin. Tyypit viela kerto et voidaan junassa kysya etta joskos paastas sinne AC vaunuun.
Junassa siis kun konnari tuli kyselemaan lippua niin kysyttiin etta oisko AC:ssa tilaa. Kaski menna sinne kysymaan sen vaunun konnarilta. Vahan lisaa saatamista rinkkojen roudaamista ja niin meilla oli AC sangyt! Kahdessa tunnissa liputtomuudesta ilmastoituun yon yli junaan. Vahan sitkeytta vaan vaadittiin ja muutama sentti jouduttamis rahaa. Vahan tuli kylla huono-omatunto kun kipuilin siella kuumassa sleeperissa rinkkoineni kaikkien lasten ja vanhusten yli kohti AC:ta ja ne joutu jaamaan sinne...
Meidan vaunussa olevat ihmiset oli ihan hirmu mukavia ja auttavaisia ja matka suju tosi hyvin. Ei todellakaan voi valittaa.Eilen aamulla sitten savuttiin Mumbaihin, jollekin ihan havio asemalle. Nice. Suunnaks oikea asema - taksi kuski huijas meita, mutta meilla oli kiire kun toivottiin et oltas viela ehditty seuraavaan junaan Goalle, joten ei ehditty hirveesti tingata ja tapella. Ei myoskaan ehditty siihen junaan. Tai oltas ehditty, mutta yllattaen se oli taynna. Samoin kun kaikki muut eilisen junat. Lipunmyynti seuraavan paivan juniin alkoi vasta kello 8.00, joten ajateltiin etsia hotelli siina valissa. Mutta eihan se kaynyt: jos oltas menty sisaan niin aikasin (eli siina vaiheessa ehka noin viisi- puol kuusi) oltas jouduttu maksamaan sekin yo. Takasin asemalle siis. Tommi kavi kyselemassa busseja, mutta ei nekaan oikeen kuulostanut hyvalta.
Lopulta kello tuli kahdeksan ja lipunmyynti aukes. Myos seuraavan paivan aamujunat oli taynna, mutta saatiin paikat iltajunaan. Tosin oli pakko ostaa viela yhta luokkaa parempi AC, kun muualla ei ollut tilaa. Koitettiin ostaa myos lippua takasin Mumbaihin, mutta sepa olisi pitanyt maksaa euroilla tai dollareilla tai punnilla. Eihan meilla niita ollut. Siispa suunnattiin nyt hotellille. Talla kertaa paastiin sisaan ja saatiin ehka maailman pienin ja matalin huone. Mutta siella oli AC ja edessa vaan yksi yo, joten ei se mitaan.
Suihku, puhtaat vaatteet ja aamupala ja oltiin kuin uusia ihmisia. Ei ihme kun yli 40 tuntia oli matkustettu, istuttu asemilla ja sumplattu lippuja. Uudella energialla suunnattiin sitten tutustumaan Mumbaihin. Taa on ihan eri maailma aikasempiin kaupunkeihin verrattuna. Ei ole lehmia kaduilla, ei ole tuktukeja ja torvetkin soi paljon paljon vahemman. Soi kylla, mutta vahemman. Taalla on asfalttia, jalkakaytavia, oikeita kauppoja, siisitmpaa. Yksinkertasesti sanottuna paljon rikkaampaa ja lansimaisempaa. Englantia ei kylla puhuta yhta hyvin kun muualla. Tieda sitten miksi. Lisaks taalla on hirmu paljon kosteempaa kun Pohjosemmassa ja hiukan viileempi jo siksikin etta merelta tulee kivasti.
Tehtiin eilen sellanen Mumbai Walk Tour, jonka lp suositteli. Nahtiin paljon hienoja siirtomaa-aikasia rakennuksia, joissa on sekasin erilaisia tyyleja goottilaisuudesta itamaisuuteen. Rautatieasema (siis ei se havio asema mihin tultiin vaan taa "oikee") itsessaan on Unescon maailmanperintokohde ja ihan uskomaton. Ei voi verrata edes Helsinkiin, Porista tai Tampereesta nyt puhumattakaan. Ei sita kylla oikeestaan voi verrata mihinkaan rautatieasemaan jonka olen nahnyt. Ehka johonkin linnaan lahinna.
Katsastettiin Gateway of India ja tehtiin risteily Elefantti saarelle, joka on myos Unescon maailmaperintokohde, koska siella on jotain vanhoja temppeliluolia. Ekassa luolassa nyt oli jotain patsaita, jotka oli ihan romuttuneita eika muutenkaan kovin ihmeellisia ja ne loput nelja oli vaan koloja kalliossa, joissa haisi kaikenlisaks pahalle. Ei kovin kummonen mesta ja paljon rappusia. Mutta laivamatka oli oikeen mukava, eika jouduttu edes maksamaan niiden luolien nakemisesta vaadittua 250 rupiaa, koska kukaan ei myynyt meille lippuja missaan. Joten oli ehdottomasti mukava ja hintansa vaarti reissu. Saatiin myos reissun ensimmaiset palovammat kun istuskeltiin veneessa ja aurinko porotti niskaan.
Tanaan kaveltiin vahan kauempana olevalla rannalle ja kaytiin jossain kaupoissa, joita lp suositteli. Sitten otettiin taksi takasin meidan mestoilla ja nyt taidetaan vaan odotella etta kello tulee 11pm ja meidan juna lahtee. Kaydaan ehka viela kattelemassa yliopistoa ja korkeintaoikeutta ellei ne sitten mee jo kiinni. Yolla suuntana sitten Goa.
Taytyy sanoa, etta oon tahan mennessa vahan pettynyt intialaiseen ruokaan. Se oli Malesiassa tosi hyvaa ja se on Suomessa hyvaa, mutta taalla siina on ihan liikaa kaikkea. Ja tuntuu etta on ihan sama tilaanko pinaattia, sienia, tomaattia vai papuja kun kaikessa on kaikkea ja niin paljon mausteita etta ne maistuu ihan samalta.
Silti taa on ihan kasvissyojan paratiisi. Taalla saa kaikkialta melkein yhta monta kasvisvaihtoehtoa kun on lihaakin - ellei jopa useampaakin. Kaytiin McDonaldsissa ja siellakin oli erikseen hylly vegeruoalle ja non-vege ruoalle. Ja jos suomessa menee Pizzeriaan niin siella on aina tasan se yksi vege pizza pahoilla purkkipaprikoilla ja ehka hyvalla tuurilla saat margaritan: taalla listalta loytyy noin 20 eri vaihtoehtoa ja ne on tosi tosi hyvaa (ei silla etta oltas kaikkia maistettu, mut ne mita me syotiin oli tosi hyvia)!
Tommin kommentti: "Ongelmia liian isojen seteleiden kanssa? - Hyva syy menna McDonaldsiin. Veda vaikka Maharadja Burgeri ja lyo iso seteli kouraan ja tsadaa heti on katukauppaan kayvempaa setelia!"
Viimeksi taidettiin jaada Khajurahoon odottelemaan sita yobussia. Vahan se jannitti kun lp:ssa lukee jotenkin etta "valta yobusseja viimiseen asti ja kayta ainoastaan jos on ihan pakko. Oisin kuskit voi olla (sen lisaks etta ne on normaalistikin hulluja kaahareita) myos unenpuutteessa ja ottaa turhia riskeja". No, meillahan ei niita vaihtoje juurikaan ollut kun ei ihan ehditty odottelamaan kuukautta seuraavaa junaa jossa olisi tilaa. Bussiin siis.
No niin. Nyt sitten tan kauhistelun jalkeen voin todeta etta ei ollut kovin paha matka. Meilla oli sleeper, joka tarkotti sita etta bussissa oli alhaalla ihan normaalisti kaksi penkkia kaytavan molemmin puolin ja sitten niiden paalla aina kahdenhengen sanky molemmin puolin kaytavaa. Tommi kiitteli onneaan ettei ole pituudella pilattu: nytkin otti jalat seinaan. Onneks ei myoskaan olla tan leveempia, koska aikas ahdasta ois ollut. Just ja just mahduttiin samaan aikaan makaamaan selallaan, mutta kaytannossa toisen oli aina pakko maata kyljellaan. Patja oli joka tapauksessa ihan pehmea ja joku tyynyn tapanenkin siella oli. Ilmastointia ei ollut, mutta ikkunan sai auki, joten sillon kun liikuttiin niin oli ihan hyva. Pysahdyksissa tuli aika kuuma, mut ei ne onneks ikuisuuksia kestanyt. Kuskikin taisi olla siella fiksuimmasta paasta, ei ainakaan tuntunut silta et oltas kauheesti kaahattu tai muuta. Ei sinne pimeeseen tosin kylla nahnyt, ett kuinka nopeesti maisemat vilisi. Tiet taalla nyt on mita on, joten melkosta pomppimista se oli.
Aamulla sitten saavuttiin hengissa Bhopaliin. Heti rautatieasemalle odottelemaan etta lippuluukut aukeaisi. Mut niin vaan meille siellakin myytiin ei oota joka paikasta. Ei paase Mumbaihin. Jonotuslistoilla on jotain 16 ihmista. Lopulta joku heppu vinkkas Tommille yhdella luukulla, etta sleeperissa vois olla tilaa. Tassa vaiheessa oltiin jo valmiita tinkimaan ilmastoinnista. Mut ei sieltakaan tuntunut tilaa loytyvan. Lopulta onnistuttiin ostamaan liput karjaosastolle. Eli ei siis paikkoja lainkaan ja lp:n mukaan kyseinen vaunu on usein niin taynna etta kaikki ei mahdu istumaan. Edessa siis sellanen 14h tayteen tupatussa vaunussa ilman ilmastointia. Oujee. Henkinen valmistautuminen alkoi.
Suunnattiin viela sille tiskille, jossa luvattiin etta sleeperissa ois tilaa. Siella joku heppu sitten hymyili etta "juu, han jajrestaa". Sitten meni ikuisuus kun juteltiin puhelimessa hoideltiin muita asioita ja juoruttiin tyokavereiden kanssa. Sitten se pyysi vahan rahaa ja euroja. Annoin sille mukanani olleet huimat 60 senttia ja se oli ihan onnessaan. Sitten paikalle saapu joku ylipappi allekirjottamaan papereita ja tsadaa meilla oli liput sleeperiin. Tyypit viela kerto et voidaan junassa kysya etta joskos paastas sinne AC vaunuun.
Junassa siis kun konnari tuli kyselemaan lippua niin kysyttiin etta oisko AC:ssa tilaa. Kaski menna sinne kysymaan sen vaunun konnarilta. Vahan lisaa saatamista rinkkojen roudaamista ja niin meilla oli AC sangyt! Kahdessa tunnissa liputtomuudesta ilmastoituun yon yli junaan. Vahan sitkeytta vaan vaadittiin ja muutama sentti jouduttamis rahaa. Vahan tuli kylla huono-omatunto kun kipuilin siella kuumassa sleeperissa rinkkoineni kaikkien lasten ja vanhusten yli kohti AC:ta ja ne joutu jaamaan sinne...
Meidan vaunussa olevat ihmiset oli ihan hirmu mukavia ja auttavaisia ja matka suju tosi hyvin. Ei todellakaan voi valittaa.Eilen aamulla sitten savuttiin Mumbaihin, jollekin ihan havio asemalle. Nice. Suunnaks oikea asema - taksi kuski huijas meita, mutta meilla oli kiire kun toivottiin et oltas viela ehditty seuraavaan junaan Goalle, joten ei ehditty hirveesti tingata ja tapella. Ei myoskaan ehditty siihen junaan. Tai oltas ehditty, mutta yllattaen se oli taynna. Samoin kun kaikki muut eilisen junat. Lipunmyynti seuraavan paivan juniin alkoi vasta kello 8.00, joten ajateltiin etsia hotelli siina valissa. Mutta eihan se kaynyt: jos oltas menty sisaan niin aikasin (eli siina vaiheessa ehka noin viisi- puol kuusi) oltas jouduttu maksamaan sekin yo. Takasin asemalle siis. Tommi kavi kyselemassa busseja, mutta ei nekaan oikeen kuulostanut hyvalta.
Lopulta kello tuli kahdeksan ja lipunmyynti aukes. Myos seuraavan paivan aamujunat oli taynna, mutta saatiin paikat iltajunaan. Tosin oli pakko ostaa viela yhta luokkaa parempi AC, kun muualla ei ollut tilaa. Koitettiin ostaa myos lippua takasin Mumbaihin, mutta sepa olisi pitanyt maksaa euroilla tai dollareilla tai punnilla. Eihan meilla niita ollut. Siispa suunnattiin nyt hotellille. Talla kertaa paastiin sisaan ja saatiin ehka maailman pienin ja matalin huone. Mutta siella oli AC ja edessa vaan yksi yo, joten ei se mitaan.
Suihku, puhtaat vaatteet ja aamupala ja oltiin kuin uusia ihmisia. Ei ihme kun yli 40 tuntia oli matkustettu, istuttu asemilla ja sumplattu lippuja. Uudella energialla suunnattiin sitten tutustumaan Mumbaihin. Taa on ihan eri maailma aikasempiin kaupunkeihin verrattuna. Ei ole lehmia kaduilla, ei ole tuktukeja ja torvetkin soi paljon paljon vahemman. Soi kylla, mutta vahemman. Taalla on asfalttia, jalkakaytavia, oikeita kauppoja, siisitmpaa. Yksinkertasesti sanottuna paljon rikkaampaa ja lansimaisempaa. Englantia ei kylla puhuta yhta hyvin kun muualla. Tieda sitten miksi. Lisaks taalla on hirmu paljon kosteempaa kun Pohjosemmassa ja hiukan viileempi jo siksikin etta merelta tulee kivasti.
Tehtiin eilen sellanen Mumbai Walk Tour, jonka lp suositteli. Nahtiin paljon hienoja siirtomaa-aikasia rakennuksia, joissa on sekasin erilaisia tyyleja goottilaisuudesta itamaisuuteen. Rautatieasema (siis ei se havio asema mihin tultiin vaan taa "oikee") itsessaan on Unescon maailmanperintokohde ja ihan uskomaton. Ei voi verrata edes Helsinkiin, Porista tai Tampereesta nyt puhumattakaan. Ei sita kylla oikeestaan voi verrata mihinkaan rautatieasemaan jonka olen nahnyt. Ehka johonkin linnaan lahinna.
Katsastettiin Gateway of India ja tehtiin risteily Elefantti saarelle, joka on myos Unescon maailmaperintokohde, koska siella on jotain vanhoja temppeliluolia. Ekassa luolassa nyt oli jotain patsaita, jotka oli ihan romuttuneita eika muutenkaan kovin ihmeellisia ja ne loput nelja oli vaan koloja kalliossa, joissa haisi kaikenlisaks pahalle. Ei kovin kummonen mesta ja paljon rappusia. Mutta laivamatka oli oikeen mukava, eika jouduttu edes maksamaan niiden luolien nakemisesta vaadittua 250 rupiaa, koska kukaan ei myynyt meille lippuja missaan. Joten oli ehdottomasti mukava ja hintansa vaarti reissu. Saatiin myos reissun ensimmaiset palovammat kun istuskeltiin veneessa ja aurinko porotti niskaan.
Tanaan kaveltiin vahan kauempana olevalla rannalle ja kaytiin jossain kaupoissa, joita lp suositteli. Sitten otettiin taksi takasin meidan mestoilla ja nyt taidetaan vaan odotella etta kello tulee 11pm ja meidan juna lahtee. Kaydaan ehka viela kattelemassa yliopistoa ja korkeintaoikeutta ellei ne sitten mee jo kiinni. Yolla suuntana sitten Goa.
Taytyy sanoa, etta oon tahan mennessa vahan pettynyt intialaiseen ruokaan. Se oli Malesiassa tosi hyvaa ja se on Suomessa hyvaa, mutta taalla siina on ihan liikaa kaikkea. Ja tuntuu etta on ihan sama tilaanko pinaattia, sienia, tomaattia vai papuja kun kaikessa on kaikkea ja niin paljon mausteita etta ne maistuu ihan samalta.
Silti taa on ihan kasvissyojan paratiisi. Taalla saa kaikkialta melkein yhta monta kasvisvaihtoehtoa kun on lihaakin - ellei jopa useampaakin. Kaytiin McDonaldsissa ja siellakin oli erikseen hylly vegeruoalle ja non-vege ruoalle. Ja jos suomessa menee Pizzeriaan niin siella on aina tasan se yksi vege pizza pahoilla purkkipaprikoilla ja ehka hyvalla tuurilla saat margaritan: taalla listalta loytyy noin 20 eri vaihtoehtoa ja ne on tosi tosi hyvaa (ei silla etta oltas kaikkia maistettu, mut ne mita me syotiin oli tosi hyvia)!
Tommin kommentti: "Ongelmia liian isojen seteleiden kanssa? - Hyva syy menna McDonaldsiin. Veda vaikka Maharadja Burgeri ja lyo iso seteli kouraan ja tsadaa heti on katukauppaan kayvempaa setelia!"
torstai 15. huhtikuuta 2010
Intia vs Suomi
Hei!
Tultiin nyt tanaankin nettiin kun tassa odotellaan safarin jalkeen bussin lahtoa. Aikaa viela sellanen 6h ja on niin kuuma ettei mitaan jaksa tehda. Safari oli ihan hauska. Ei nahty tiikereita eika leopardeja, mutta en oikeestaan odottanutkaan. Sen sijaan nahtiin paljon kaikkia hirvia, antilooppeeja, peuroja. Lisaks yksi magnusti (tai mika lie) ja paljon paljon melko isojakin apinoita. Ja riikinkukkoja. Oli ilmeisesti tosi iso juttu etta ne urokset tanssi ne hoyhenet ojossa, koska kaikki oppaat ja venemiehet oli ihan innoissaan. Noh, ehka se sitten on, mutta ma nain pienena niita aika monta kertaa kirvatsissa sulat ojossa, et en ihan kauheita kikseja siita saanut. Lisaks nahtiin paljon kauniita lintuja ja krokotiileja. Ekaks olin vahan pettyny kun ne krokot oli vaan vedessa ja naytti liikkuvilta kivilta, mut sit mentiin veneilemaan ja nain kiikareilla yhden silmat! Jee. Riittaa mulle. Oli mukava retki. ja kun lahdettiin 04.45 niin oli ihan mukavan viileetakin melkein loppuun asti =D
No niin. Mutta se safarista, menneenpa paivan aiheeseen. Eli ajattelin kertoa milta Intia nain viikon jalkeen tuntuu verrattuna Suomeen. Aloitetaan selvimmasta eroavaisuudesta.
1. Likaisuus
Okei. Kuvitelkaas kaikki jotkut suomalaiset festarit. Sitten kuvittelette sen alueen festareiden jalkeen. Vaikka jonkun sellasen "ruokakadun". Ja sitten kuvittelette ettei siella alunperinkaan ollut yhtaan roskista ja nekin roskat ja ruuan jamat on siina kadulla. Got the picture? Okei. Sielta loytyy sit ainakin roskia, ruuan tahteita, vahan oksennusta jostain nurkasta ja joku on ehka keksinyt etta on hyva idea kayda kusella kojujen valissa. Seuraavaks kertokaa roskien maara esimerkiks kahdella ja ulosteiden maara vaikkapa neljalla. Lisatkaa sinne muutama kymmenen lehmaa ja koiraa juoksentelemaan ja ulostelemaan pitkin sita kujaa. Nyt aletaan olla aika lahella Intialaisen kaupungin katukuvaa. Talla hetkella ollaan Khajurahossa ja taalla on tosi siistia, mutta toi oli normaalitilanne ainakin Delhissa ja Varanasissa. En ymmarra miten naa ihmiset ei saa taalta kaiken maailman tappavia bakteereita ihan jatkuvalla syotolla.
2. Hajut
Taa maa on siita kauheen erilainen, etta taalla jotenkin koko ajan aistii kaikilla aisteilla. Menaanpa takasin sinne roskaselle festarikujalle ja lisataan siihen =40'c lamminta ja muutama tuhat ihmista. Voitte varmaan kuvitella sielta nousevat hajut? No sitten lisataan niihin kojuihin ihmisia tekemaan initialaisia ruokia ja polttamaan miljoonia eri hajusia suitsukkeita. Sita hajujen sekamelskaa. Kuvaavaa on ehka etta Varanasissa haistoin kerran ihanan tuoksun ja oikeen vedin henkea etta mikahan taa on. Niiden kahden askeleen aikana, jotka sen hengenvedon aikana kavelin se haju ehti muuttua taivaallisesta tuoksusta ihan karmivaks lemuksi. Enaa en veda syvaan henkea vaan hengittelen ihan vaan pinnallisesti: sillon tallon hyvia ja sillon tallon vahan vahemman hyvia hajuja. Koitin miettia et milta Suomessa ulkona haisee ja tulin siihen tulokseen et useimmiten ei yhtaan millekkaan...tulee mieleen vaan kesalla leikattu ruoho ja jos joku grillaa mut siina se. Miten ees voi olla niin neutraalia?
3. Liikenne
No. Liikenne on taalla vaaran puoleinen. Se yks kasittamaton kaaos, tuktuk kuskien odotettava elinika ei voi olla kovin korkee. Kaikkialla torvet soi ja ihmiset huutaa. Siella on sekasin jalankulkijaa, pyotaa, riksaa, tuktukia, autoja, rekkoja, busseja, koiria ja lehmia. Nyt ainakin. Kaikki tuntuu liikkuvan miten sattuu ja minne sattuu ja tekee akillisia pysahdyksia ja kaannoksia ja huuh. Kaikenlisaks kaikki tiet on kuoppasia ja kapeita. Arvatkaa hermostuttaako tuleva yo bussissa? Toistaseks me ollaan selvitty silla et Agrassa kaadettiin yks pyorraileva pikkupoika ja Delhissa pari kertaa tuktukien kulmat vahan kolahteli mutkissa.
4. Perheet
Perhe on taalla aika iso juttu. Varsinkin koyhimmissa talouksissa vaikuttaa olevan ihan hirveita maaria lapsia, mutta meidan Agra oppaan mukaan rikkaammat tekee vaan 2 lasta yleensa. Lisaks muslimeilla ja jollain toisella uskontokunnalla on tosi paljon lapsia, koska ne ei usko ehkasyyn. Kaikki liikku aina asemilla isoissa laumoissa, jossa on mukana koko perhe vauvasta vaariin. Ja ne laumat on siis isoja.
5. Koulutus
En tieda et moniko taalla kay koulua, mutta ainakin naill pienemmilla paikoilla vaikuttaa silta et tosi harva. Yleensa lapsia nakee vaan tekemassa toita. Delhissa muutaman kerran naky koulukassien kanssa lapsia, mutta sellanen fiilis on etta kovin moni tassa maassa kouluun paase. Ne jotka paasee lahtee vaihtoon ja toihin ulkomaille eika tahdo enaa muuttaa takasin. Nain sanoo Agra oppaamme. Ja huomaa sen siitakin,etta kun taalla erikseen intialaisten ja turistien hinnat,niin myos ne intialaiset jotka asuu pysyvasti tai yli 6kk ulkomailla maksaa turistien hintoja.
6. Koyhyys
Koyhyys hyppaa taalla silmille enemman kun muualla aasiassa missa ollaan reissattu. Jos koukkuniemessa on vahan kurjat olot, niin taalla moni vanhus (huom, kyseessa on kuitenkin maa jossa vanhuutta itsessaan arvostetaan erilailla kun lansimaissa) kulkee keppikadessa ja kerjaa. Asemilla ja muutenkin on myos tosi paljon surkeita katulapsia. Nekin jotka ei kerjaa ja joilla on kai kotikin on tosi tosi likasia, huonosti puettuja ja laihoja. Paikat on kaikkialla vahan remapallaan ja koyhyys nakyy kylla ihan kaikkialla.
7. Infrastruktuuri
Infra on ihan olematon. Kaikin puolin. Sahkot ei toimi, autot ei toimi, talot on ihan romahtaneita, tiet on olemattomia ja kuoppasia. Rautatieverkko on kunnossa, kiitos Brittien. Mistaan muusta niita ei kai sitten taalla kauheesti kiitellakkaan. Rautatietkin tosin alkaa vahan rapistua, huomaa ettei oo hirveesti rahaa ainakaan koyhien vaunuja korjailla ja puhdistaa. Korruptio kukoistaa ainakin poliisien piireissa ja (taas agra oppaan mukaan) nykyaan myos armeijassakin. Ja kaikkialla muuallakin varmaan.
8. Turisteihin suhtautuminen
Ihmiset tuijottaa samallalailla kun kiinassa ja heiluttelee ja osottaa hirveesti huomiota. Hyvassa ja pahassa. Asiakaspalvelu on usein tosi toykeeta (vahan kun venajalla) ja kestaa ikuisuuksia, mutta silti yleensa kaikki koittaa kovasti auttaa ja saada asiat hoidettua. Englantia puhutaan tosi hyvin, vahvalla murteella mutta hyyin. Mutta sehan onkin taalla yksi virallisista kielista.
Ehka tassa nyt ensi alkuun. Jatkan sitten joskus. Mutta taitaa suomi naissa kaikissa voittaa Intian. Kiitos ilmainen koulutus, sujuva liikenne, hyva infra. Ja ollaanhan me kaikki tosi rikkaita, ei siita mihinkaan paase. Perheista ja turisteihin suhtautumisesta vaikea verrata: enpa ole ikina ollut turisti suomessa, etta vaikea sanoa =D. Ja kuka tykkaa etta on 16 lasta, kuka etta on 2....
Mut nyt taas venailemaan tulevaa yota bussissta.
Kuulumisiin!
Tommin kommentti: nyt ei jaksa.
Tultiin nyt tanaankin nettiin kun tassa odotellaan safarin jalkeen bussin lahtoa. Aikaa viela sellanen 6h ja on niin kuuma ettei mitaan jaksa tehda. Safari oli ihan hauska. Ei nahty tiikereita eika leopardeja, mutta en oikeestaan odottanutkaan. Sen sijaan nahtiin paljon kaikkia hirvia, antilooppeeja, peuroja. Lisaks yksi magnusti (tai mika lie) ja paljon paljon melko isojakin apinoita. Ja riikinkukkoja. Oli ilmeisesti tosi iso juttu etta ne urokset tanssi ne hoyhenet ojossa, koska kaikki oppaat ja venemiehet oli ihan innoissaan. Noh, ehka se sitten on, mutta ma nain pienena niita aika monta kertaa kirvatsissa sulat ojossa, et en ihan kauheita kikseja siita saanut. Lisaks nahtiin paljon kauniita lintuja ja krokotiileja. Ekaks olin vahan pettyny kun ne krokot oli vaan vedessa ja naytti liikkuvilta kivilta, mut sit mentiin veneilemaan ja nain kiikareilla yhden silmat! Jee. Riittaa mulle. Oli mukava retki. ja kun lahdettiin 04.45 niin oli ihan mukavan viileetakin melkein loppuun asti =D
No niin. Mutta se safarista, menneenpa paivan aiheeseen. Eli ajattelin kertoa milta Intia nain viikon jalkeen tuntuu verrattuna Suomeen. Aloitetaan selvimmasta eroavaisuudesta.
1. Likaisuus
Okei. Kuvitelkaas kaikki jotkut suomalaiset festarit. Sitten kuvittelette sen alueen festareiden jalkeen. Vaikka jonkun sellasen "ruokakadun". Ja sitten kuvittelette ettei siella alunperinkaan ollut yhtaan roskista ja nekin roskat ja ruuan jamat on siina kadulla. Got the picture? Okei. Sielta loytyy sit ainakin roskia, ruuan tahteita, vahan oksennusta jostain nurkasta ja joku on ehka keksinyt etta on hyva idea kayda kusella kojujen valissa. Seuraavaks kertokaa roskien maara esimerkiks kahdella ja ulosteiden maara vaikkapa neljalla. Lisatkaa sinne muutama kymmenen lehmaa ja koiraa juoksentelemaan ja ulostelemaan pitkin sita kujaa. Nyt aletaan olla aika lahella Intialaisen kaupungin katukuvaa. Talla hetkella ollaan Khajurahossa ja taalla on tosi siistia, mutta toi oli normaalitilanne ainakin Delhissa ja Varanasissa. En ymmarra miten naa ihmiset ei saa taalta kaiken maailman tappavia bakteereita ihan jatkuvalla syotolla.
2. Hajut
Taa maa on siita kauheen erilainen, etta taalla jotenkin koko ajan aistii kaikilla aisteilla. Menaanpa takasin sinne roskaselle festarikujalle ja lisataan siihen =40'c lamminta ja muutama tuhat ihmista. Voitte varmaan kuvitella sielta nousevat hajut? No sitten lisataan niihin kojuihin ihmisia tekemaan initialaisia ruokia ja polttamaan miljoonia eri hajusia suitsukkeita. Sita hajujen sekamelskaa. Kuvaavaa on ehka etta Varanasissa haistoin kerran ihanan tuoksun ja oikeen vedin henkea etta mikahan taa on. Niiden kahden askeleen aikana, jotka sen hengenvedon aikana kavelin se haju ehti muuttua taivaallisesta tuoksusta ihan karmivaks lemuksi. Enaa en veda syvaan henkea vaan hengittelen ihan vaan pinnallisesti: sillon tallon hyvia ja sillon tallon vahan vahemman hyvia hajuja. Koitin miettia et milta Suomessa ulkona haisee ja tulin siihen tulokseen et useimmiten ei yhtaan millekkaan...tulee mieleen vaan kesalla leikattu ruoho ja jos joku grillaa mut siina se. Miten ees voi olla niin neutraalia?
3. Liikenne
No. Liikenne on taalla vaaran puoleinen. Se yks kasittamaton kaaos, tuktuk kuskien odotettava elinika ei voi olla kovin korkee. Kaikkialla torvet soi ja ihmiset huutaa. Siella on sekasin jalankulkijaa, pyotaa, riksaa, tuktukia, autoja, rekkoja, busseja, koiria ja lehmia. Nyt ainakin. Kaikki tuntuu liikkuvan miten sattuu ja minne sattuu ja tekee akillisia pysahdyksia ja kaannoksia ja huuh. Kaikenlisaks kaikki tiet on kuoppasia ja kapeita. Arvatkaa hermostuttaako tuleva yo bussissa? Toistaseks me ollaan selvitty silla et Agrassa kaadettiin yks pyorraileva pikkupoika ja Delhissa pari kertaa tuktukien kulmat vahan kolahteli mutkissa.
4. Perheet
Perhe on taalla aika iso juttu. Varsinkin koyhimmissa talouksissa vaikuttaa olevan ihan hirveita maaria lapsia, mutta meidan Agra oppaan mukaan rikkaammat tekee vaan 2 lasta yleensa. Lisaks muslimeilla ja jollain toisella uskontokunnalla on tosi paljon lapsia, koska ne ei usko ehkasyyn. Kaikki liikku aina asemilla isoissa laumoissa, jossa on mukana koko perhe vauvasta vaariin. Ja ne laumat on siis isoja.
5. Koulutus
En tieda et moniko taalla kay koulua, mutta ainakin naill pienemmilla paikoilla vaikuttaa silta et tosi harva. Yleensa lapsia nakee vaan tekemassa toita. Delhissa muutaman kerran naky koulukassien kanssa lapsia, mutta sellanen fiilis on etta kovin moni tassa maassa kouluun paase. Ne jotka paasee lahtee vaihtoon ja toihin ulkomaille eika tahdo enaa muuttaa takasin. Nain sanoo Agra oppaamme. Ja huomaa sen siitakin,etta kun taalla erikseen intialaisten ja turistien hinnat,niin myos ne intialaiset jotka asuu pysyvasti tai yli 6kk ulkomailla maksaa turistien hintoja.
6. Koyhyys
Koyhyys hyppaa taalla silmille enemman kun muualla aasiassa missa ollaan reissattu. Jos koukkuniemessa on vahan kurjat olot, niin taalla moni vanhus (huom, kyseessa on kuitenkin maa jossa vanhuutta itsessaan arvostetaan erilailla kun lansimaissa) kulkee keppikadessa ja kerjaa. Asemilla ja muutenkin on myos tosi paljon surkeita katulapsia. Nekin jotka ei kerjaa ja joilla on kai kotikin on tosi tosi likasia, huonosti puettuja ja laihoja. Paikat on kaikkialla vahan remapallaan ja koyhyys nakyy kylla ihan kaikkialla.
7. Infrastruktuuri
Infra on ihan olematon. Kaikin puolin. Sahkot ei toimi, autot ei toimi, talot on ihan romahtaneita, tiet on olemattomia ja kuoppasia. Rautatieverkko on kunnossa, kiitos Brittien. Mistaan muusta niita ei kai sitten taalla kauheesti kiitellakkaan. Rautatietkin tosin alkaa vahan rapistua, huomaa ettei oo hirveesti rahaa ainakaan koyhien vaunuja korjailla ja puhdistaa. Korruptio kukoistaa ainakin poliisien piireissa ja (taas agra oppaan mukaan) nykyaan myos armeijassakin. Ja kaikkialla muuallakin varmaan.
8. Turisteihin suhtautuminen
Ihmiset tuijottaa samallalailla kun kiinassa ja heiluttelee ja osottaa hirveesti huomiota. Hyvassa ja pahassa. Asiakaspalvelu on usein tosi toykeeta (vahan kun venajalla) ja kestaa ikuisuuksia, mutta silti yleensa kaikki koittaa kovasti auttaa ja saada asiat hoidettua. Englantia puhutaan tosi hyvin, vahvalla murteella mutta hyyin. Mutta sehan onkin taalla yksi virallisista kielista.
Ehka tassa nyt ensi alkuun. Jatkan sitten joskus. Mutta taitaa suomi naissa kaikissa voittaa Intian. Kiitos ilmainen koulutus, sujuva liikenne, hyva infra. Ja ollaanhan me kaikki tosi rikkaita, ei siita mihinkaan paase. Perheista ja turisteihin suhtautumisesta vaikea verrata: enpa ole ikina ollut turisti suomessa, etta vaikea sanoa =D. Ja kuka tykkaa etta on 16 lasta, kuka etta on 2....
Mut nyt taas venailemaan tulevaa yota bussissta.
Kuulumisiin!
Tommin kommentti: nyt ei jaksa.
Hmm. Koitan tasta eteenpain olla tekematta lupauksia siita mista palaillaan. Varanasi on nimittain jaanyt taakse jo. Mut jos palataan ensin viela Delhiin.
Juna Agraan lahti ajallaan ja oli varsin mukava ja ilmastoitu ja siella sai viela ruokaakin. Saavuttiin Agraankin ainakin suunnilleen sillon kun pitikin ja kun saatiin tavarat sailytykseen ostettiin junaliput Varanasiin. Jostain syysta ei oltu tarpeeksi fiksuja et oltas ostettu ne jo Delhista, joten ei enaa mahduttu 9.15pm lahtevaan junaan vaan piti ottaa myohasempi, joka lahti vasta 11pm.
Agraan jai aikaa siis koko paiva. Palkattiin mukava tuktuk heppu kuskailemaan meita ympari mestoja. Enisn oli listalla tietty Taj Mahl. Ei siita oikeen voi muuta sanoa kun etta Vau. Jotenkin en uskonut etta yks rakennus nyt sen kummemmin enaa hatkahdyttas, mutta se oli kylla aivan uskomaton. Paljon mahtavampi kun missaan kuvissa ikina. Mut eipa sita oikeen voi kuvailla, kaykaa itse katsomassa :)
Taj Mahlin jalkeen vahan kierreltiin sitten katselemassa sita eri kulmista ja kaytiin pikku Taj Mahlissa (joka on tan tunnetumman esikuva) ja jossain muissa nahtavyys paikoissa. Sitten mentiin kuskin kanssa syomaan ja se kertoili intiasta ja ihmisista ja itsestaan ja Taj Mahlista ja oli oikein mukavaa. Viimiseks sitten oli luvassa pakollinen ostoskierros, kaytiin kolmessa paikassa. Ei ollut kovin pahoja, paastiin helposti ulos ostamatta mitaan. Mit nyt ekasta mestasta ostettiin hiukan tuliaisia jo ;)
Sitten oli luvassa monta tuntia tuskasen kuumaa odottelua juna-asemalla. Aurinko ehti laksea, mutta kuumuus ei muuttunut miksikaan. Kaiken lisaks siella (kuten kaikkialla muuallakin tassa maassa) oli hiukan ongelmia sahkojen kanssa. Eika siina mitaan et valot sammu, mut niiden mukana sammu aina myos ne olemattomat tuulettimet, jotka ei poistanut kuumuutta, mutta sai ainakin ilman sen verran kiertamaan et jotenki pysty hengittamaan. No, kaikki loppuu aikanaan. (ks. tommin pelivinkki lopusta) Niin myos taa odottelu ja lopulta paastiin nousemaan junaan. Yolla junassa oli ihan kiva, mutta aamulla kun aurinko nousi, nousi myos lampotila ja kun juna sitten lopulta sasapu Varanasiin jotain 2h myohassa niin oltiin tehty pyha paatos siita, etta tasta eteenpain maksetaan vahan lisaa siita etta paastaan ilmastoituun vaunuun. Ihan kaikessa ei kannata saastaa.
Varanasi oli. Se oli kanssa kuuma (yllatys, yllatys) maluisa ja silti jotenkin kotoisampi kun Delhi. Mein hostelli oli sellaisten kivojen pikkukujien passa (Tommista ne kai ei ollu kovin kivoja, mutta ma tykkasin). Ilallal kaytiin Gagnesin rannalla vilasemassa seremonia, joka ei ollu kovin kummonen. Seuraavana aamuna noustiin viidelta ja kaytiin tunnin veneajalelulla kyseisella joella. Oli kylla varia ja elamaa rannassa niin paljon, etta...mut olin vahan pettynyt kylla, kun en nahnyt yhtaan ruumista ajalehtimassa siella joessa. Hautajaisiakaan ei sitten nahty, koska ilmeisesti (toisin kun kuvittelin) niin vaikka taa on suosittu mesta kuolemiselle niin niita ei sitten jarjestetakkaan 24/7 jatkuvalla syotolla. Mutta ilman ruumitakin ihan kiva paikka ja se elama siella joen varressa on kylla jotain ihan muuta kun Suomessa. Odottakaas kun naatte kuvia!
(joita ei tosin oo ihan heti luvassa jos jostain ei mystiseti tipu mun paahan sellanen johto jolla siirran ne koneelle. mukana on kylla muistikortteja useampikin ja kameran laturinkin muistin ja otin jopa muistitikun jolle siirtaa niita turvaan, mutta sen yhden pienen johdon unohdin, jolla ne sais pois sielta kamerasta ;(...eika taalla noin yleisesti ottaen kuulu muistikortinlukijat vakio varustukseen)
No niin. Onneks oltiin sitten Varanasisssa aamupaivalla rautatieasemalla, silla niita junia ei sielta ihan jokapaiva kulkenutkaan. Seuraava kohde oli siis Kajuraho, jossa edelleen ollaan. Tai siis edelleen ja edelleen. Tultiin tana aamuna. Taa on tosi mukava paikka ja melkosen puhdas verrattuna kaikkeen edeltavaan. Tan kohteen The Thing on kolmetuhatta vuotta vanhta temppelit, joissa on kaiverruksia, joista kaikkien varmasti tuntema Kama Sutra niminen teos on ammennettu. Oli kylla tosi mageita ja hyvin sailyneita. Muistutti kokonaisuutena vahan Angor Watia, pienemmessa mittakaavassa, mutta just kaikki yksityiskohdat yms. oli paljon paremmin sailyneita.
Nyt siis taalla. Huomenna aamulla lahdetaan vahan safaroimaan luonnonpuistoon, jossa toivottavasti nahtas vaikkapa krokotiileja, jos ei muuta. Ma olisin tahtonut katsomaan tiikereita, mutta niihin puistoihin on vahan turhan vaikea jarjestaa kuljetuksia, niin jatetaan nyt sitten valiin. Taytyy tyytya krokotiileihin ja toivoa etta tiikereita on joskus myohemmin jossain. Illalla sitten jatketaan bussilla eteenpain. Junat on kovin taynna joten katsotaan mihin asti paastaan. Jaljella ois viela Ajannan Budhaluolat ja Hambin dynastian rauniot. Sitten Goalle levyttelemaan ja toivottavasti joogaamaan (ellei siella sitten sateet yllata). Koitan kirjotella viimeistaan Goalta lisaa. En tosin uskalla sanoa, etta koska sinne paastaan, mutta mutta...no worries folks, kylla meista taas kuulette :)
Tommin pelivinkki: intialaisia intiassa- peli; Jos on liikaa aikaa voit helposti pelata tata pelia, se menee laiva on laistattu pelin saannoin, eli mukana henkilot 1 ja 2 (pelaajien lukumaaraa ei ole rajoitettu, taa on esimerkki): pelaaja 1 sanoo: intiassa on yksi intialainen pelaaja 2 sanoo:intiassa on kaksi intialaista pelaaja 1 sanoo: intiassa on kolme intialaista...jne. Pelia mennaan niin kauan kun intialaisia on jaljella eli noin 1,2 miljardiin asti. Ja nain huomaat odotteluaikasi vahentyneen rattoisasti.
Hannan kommentti: tai sitten et.
Juna Agraan lahti ajallaan ja oli varsin mukava ja ilmastoitu ja siella sai viela ruokaakin. Saavuttiin Agraankin ainakin suunnilleen sillon kun pitikin ja kun saatiin tavarat sailytykseen ostettiin junaliput Varanasiin. Jostain syysta ei oltu tarpeeksi fiksuja et oltas ostettu ne jo Delhista, joten ei enaa mahduttu 9.15pm lahtevaan junaan vaan piti ottaa myohasempi, joka lahti vasta 11pm.
Agraan jai aikaa siis koko paiva. Palkattiin mukava tuktuk heppu kuskailemaan meita ympari mestoja. Enisn oli listalla tietty Taj Mahl. Ei siita oikeen voi muuta sanoa kun etta Vau. Jotenkin en uskonut etta yks rakennus nyt sen kummemmin enaa hatkahdyttas, mutta se oli kylla aivan uskomaton. Paljon mahtavampi kun missaan kuvissa ikina. Mut eipa sita oikeen voi kuvailla, kaykaa itse katsomassa :)
Taj Mahlin jalkeen vahan kierreltiin sitten katselemassa sita eri kulmista ja kaytiin pikku Taj Mahlissa (joka on tan tunnetumman esikuva) ja jossain muissa nahtavyys paikoissa. Sitten mentiin kuskin kanssa syomaan ja se kertoili intiasta ja ihmisista ja itsestaan ja Taj Mahlista ja oli oikein mukavaa. Viimiseks sitten oli luvassa pakollinen ostoskierros, kaytiin kolmessa paikassa. Ei ollut kovin pahoja, paastiin helposti ulos ostamatta mitaan. Mit nyt ekasta mestasta ostettiin hiukan tuliaisia jo ;)
Sitten oli luvassa monta tuntia tuskasen kuumaa odottelua juna-asemalla. Aurinko ehti laksea, mutta kuumuus ei muuttunut miksikaan. Kaiken lisaks siella (kuten kaikkialla muuallakin tassa maassa) oli hiukan ongelmia sahkojen kanssa. Eika siina mitaan et valot sammu, mut niiden mukana sammu aina myos ne olemattomat tuulettimet, jotka ei poistanut kuumuutta, mutta sai ainakin ilman sen verran kiertamaan et jotenki pysty hengittamaan. No, kaikki loppuu aikanaan. (ks. tommin pelivinkki lopusta) Niin myos taa odottelu ja lopulta paastiin nousemaan junaan. Yolla junassa oli ihan kiva, mutta aamulla kun aurinko nousi, nousi myos lampotila ja kun juna sitten lopulta sasapu Varanasiin jotain 2h myohassa niin oltiin tehty pyha paatos siita, etta tasta eteenpain maksetaan vahan lisaa siita etta paastaan ilmastoituun vaunuun. Ihan kaikessa ei kannata saastaa.
Varanasi oli. Se oli kanssa kuuma (yllatys, yllatys) maluisa ja silti jotenkin kotoisampi kun Delhi. Mein hostelli oli sellaisten kivojen pikkukujien passa (Tommista ne kai ei ollu kovin kivoja, mutta ma tykkasin). Ilallal kaytiin Gagnesin rannalla vilasemassa seremonia, joka ei ollu kovin kummonen. Seuraavana aamuna noustiin viidelta ja kaytiin tunnin veneajalelulla kyseisella joella. Oli kylla varia ja elamaa rannassa niin paljon, etta...mut olin vahan pettynyt kylla, kun en nahnyt yhtaan ruumista ajalehtimassa siella joessa. Hautajaisiakaan ei sitten nahty, koska ilmeisesti (toisin kun kuvittelin) niin vaikka taa on suosittu mesta kuolemiselle niin niita ei sitten jarjestetakkaan 24/7 jatkuvalla syotolla. Mutta ilman ruumitakin ihan kiva paikka ja se elama siella joen varressa on kylla jotain ihan muuta kun Suomessa. Odottakaas kun naatte kuvia!
(joita ei tosin oo ihan heti luvassa jos jostain ei mystiseti tipu mun paahan sellanen johto jolla siirran ne koneelle. mukana on kylla muistikortteja useampikin ja kameran laturinkin muistin ja otin jopa muistitikun jolle siirtaa niita turvaan, mutta sen yhden pienen johdon unohdin, jolla ne sais pois sielta kamerasta ;(...eika taalla noin yleisesti ottaen kuulu muistikortinlukijat vakio varustukseen)
No niin. Onneks oltiin sitten Varanasisssa aamupaivalla rautatieasemalla, silla niita junia ei sielta ihan jokapaiva kulkenutkaan. Seuraava kohde oli siis Kajuraho, jossa edelleen ollaan. Tai siis edelleen ja edelleen. Tultiin tana aamuna. Taa on tosi mukava paikka ja melkosen puhdas verrattuna kaikkeen edeltavaan. Tan kohteen The Thing on kolmetuhatta vuotta vanhta temppelit, joissa on kaiverruksia, joista kaikkien varmasti tuntema Kama Sutra niminen teos on ammennettu. Oli kylla tosi mageita ja hyvin sailyneita. Muistutti kokonaisuutena vahan Angor Watia, pienemmessa mittakaavassa, mutta just kaikki yksityiskohdat yms. oli paljon paremmin sailyneita.
Nyt siis taalla. Huomenna aamulla lahdetaan vahan safaroimaan luonnonpuistoon, jossa toivottavasti nahtas vaikkapa krokotiileja, jos ei muuta. Ma olisin tahtonut katsomaan tiikereita, mutta niihin puistoihin on vahan turhan vaikea jarjestaa kuljetuksia, niin jatetaan nyt sitten valiin. Taytyy tyytya krokotiileihin ja toivoa etta tiikereita on joskus myohemmin jossain. Illalla sitten jatketaan bussilla eteenpain. Junat on kovin taynna joten katsotaan mihin asti paastaan. Jaljella ois viela Ajannan Budhaluolat ja Hambin dynastian rauniot. Sitten Goalle levyttelemaan ja toivottavasti joogaamaan (ellei siella sitten sateet yllata). Koitan kirjotella viimeistaan Goalta lisaa. En tosin uskalla sanoa, etta koska sinne paastaan, mutta mutta...no worries folks, kylla meista taas kuulette :)
Tommin pelivinkki: intialaisia intiassa- peli; Jos on liikaa aikaa voit helposti pelata tata pelia, se menee laiva on laistattu pelin saannoin, eli mukana henkilot 1 ja 2 (pelaajien lukumaaraa ei ole rajoitettu, taa on esimerkki): pelaaja 1 sanoo: intiassa on yksi intialainen pelaaja 2 sanoo:intiassa on kaksi intialaista pelaaja 1 sanoo: intiassa on kolme intialaista...jne. Pelia mennaan niin kauan kun intialaisia on jaljella eli noin 1,2 miljardiin asti. Ja nain huomaat odotteluaikasi vahentyneen rattoisasti.
Hannan kommentti: tai sitten et.
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Hengissa ollaan!
Ei voi vaittaa etta matka olis alkanut taysin ruususesti. Moskovan kentta oli kaupungin koon huomioon ottaen aika mitaton. Siella ei esimerkiks kaynyt kortit, joten jouduttiin sitten ostamaan mein viimisilla euroilla lounaaks 48 mars patukkaa, jotka oli tarjouksessa. Siinapa olikin sitten paivan ruoka. Vahan myos jannitettiin meidan rinkkoja kun finnairilla olivat hiukan pihalla eika sielta moskovastakaan mitaan kovin vakuuttavia lupauksia tullut siita et rinkat ois nousemassa meidan kanssa samalle lennolle.
Lennot oli ihan ok ja delhin lentokentalle saavuttiin ainakin melkein ajallaan. Ma vaan onnistuin hankkimaan jonkun ihme pahoinvointi taudin jo ennen kun paastiin perille. Delhin kentalla ei paassyt mihinkaan sisalle nukkumaan, joten oli pakko ottaa suunnaks keskusta ja Phagarjn. Kello 02.00 siis. Siita alkokin sitten hauskuus.
Loydettiin kentalta jonkun osottama punan bussi, jonka piti vieda meidat perille. Kyytiin nousi myos kaksi lankkaripoikaa, joiden kanssa tommi kavi juttelemassa ja selvis et ne oli tulossa samaan paikkaan. Jonkun ajan kuluttua bussi sitten pysahty ja naa pojat neuvottiin jaamaan ulos. No koska maaranpaa oli sama niin mekin sitten noustiin pois (virhe 1, tai ehka virhe oli se etta kun kerrottiin minne ollaan menossa ja bussi vastas et no problem, niin ois voinut jotkut kellot soida). No ulkona odotti kaksi riksaa ja me noustiin toiseen ja pojat toiseen (virhe 2, tosin ei me kylla kai samaankin oltas mahduttu). Loppu onkin sitten historiaa. Meidan riksakuski ajo meidat jollekin kujalle jossa joku seta tuli selittaan jotain ja se riksakuski sitten etta, joo koko Phagarjn (sen sisalla delhin juna-asema) on suljettu. No me ei uskottu. Taa ajaa matkatoimistoon ja kaskee meidan nousta siina. Me ei suostuta. Vaaditaan et joko sinne rautatiea-asemalle tai sitten meidan ystavien luokse. Kuski lahtee taas liikkeelle. Kohta se sammuttaa tuktukin ja teeskentelee et siina on joku vika. Sit paikalla tulee toinen riksa ja meidan kasketaan siirtya siihen. Me vaaditaan edelleen et joko se delhin rautatieasema tai meidan ystavat. Lopputulos on lyhennetyna se etta ajeltiin kyseisella riksalla ympari delhia noin 04.30 asti ja taa tarjoaa meille ties mita majotusta ja muuta. Lopulta sitten luovutettiin. Kyllahan me tiedettiin et se asema on auki ja tyypit huijaa tuhat nolla. Mutta delhin kaduilla kaksin tallailu ei kauheesti innosta, kun ei osaa enaa edes laittaa itseaan kartalle ja on ihan pimeeta ja yo. Mentiin sitten yoks yhteen hotelliin, joka oli ihan sika kallis vaikka oltiin tingattu hintaa jo vaikka kuinka.
Aamulla sitten paatettiin et ei jaada sinne enaa toiseks yoks vaikka periaatteessa oltiin sovittu et saadaan jaada. No kun koitettiin kirjautua ulos niin yks respan tyypeista santas ulos meidan passien kanssa ottamaan kopiota niista, niinkun yleensa on tapana (tosin yleensa sisaankirjauduttaessa). No siina sitten vahan aikaa panikoitiin ja tingattiin hintaa takas siihen mita oli sovittu. Sitten alettiin leikisti soitella suurlahetystoon, ottaa kuvia niista respan hepuista ja sanottiin etta jos passit ei 5min oo takasin niin haetaan poliisi. Kylla ne passit sielta sen jalkeen varsin sukkelaan tulikin. Koitettiin vaatia kuittia ja se olis maksanu 12 % huoneen hinnasta. Aika nopeesti kuitenkin saatiin kuitti ihan ilmaseks - kai nekin alko kyllstya meihin. Sit haivyttiin sielta meneen noin miljoona. Tahan asti reissu siis aivan syvalta ja koko Intia ihan hirvee.
No sitten viela paadyttiin taksiin, jonka aiti mukamas akkia sairastu ja joka taas dumppas meidat jonnekin. Seuraava tuktuk lupas et se vie meidat 20 rupialla, mut kun maarattiin et suoraan asemalle niin hinta olikin 200. Vaihdettiin sitten tuktukia kunnes saatiin sellanen joka ei kuulunut enaa kyseiseen mafiaan ja paastiin perille rautatieasemalle. Sielta saatiin huomiselle aamulle liput Agran junaan. Ah, mika ihanuus oli paasta ilmastoituun turistilipunmyynti pisteeseen.
Sitten loydettiin samantasonen hotelli (no okei, hostelleja naa on, mut niissa lukee hotelli) kun edellinen ja maksettiin kahdesta yosta noin 2/3 edellisesta. Nyt on sitten kaks paivaa tutustuttu nahtavyyksiin ( Red Fort, National Museum, War memorial, Goverment taloja, pressan linna, joku moskeija jossa paastiin minareettiin ja nahtiin delhin yli, Gnadhin kuolinpaikalla (siina vasta hieno mies. siis oikeesti.) ja sitten jossain hienolla haudalla. Huomenna aamulla kello 6.15 lahtee juna Agraan ja toivottavasti heti illalla Varanasiin.
Paljon on polya, ihmisia, basaareja, aania, hajuja ja ihmisia. Ja liikenteen sekasotkua (siis miten taalla kukaan selviaa hengissa liikenteessa?)
Palaillaan Varanasista.
Hanna ja Tommi
Tommin kommentti:"yrityksista huolimatta taalla missa pippuri kasvaa eli vinkuintiassa ei olla loydetty slummien miljonaaria."
Lennot oli ihan ok ja delhin lentokentalle saavuttiin ainakin melkein ajallaan. Ma vaan onnistuin hankkimaan jonkun ihme pahoinvointi taudin jo ennen kun paastiin perille. Delhin kentalla ei paassyt mihinkaan sisalle nukkumaan, joten oli pakko ottaa suunnaks keskusta ja Phagarjn. Kello 02.00 siis. Siita alkokin sitten hauskuus.
Loydettiin kentalta jonkun osottama punan bussi, jonka piti vieda meidat perille. Kyytiin nousi myos kaksi lankkaripoikaa, joiden kanssa tommi kavi juttelemassa ja selvis et ne oli tulossa samaan paikkaan. Jonkun ajan kuluttua bussi sitten pysahty ja naa pojat neuvottiin jaamaan ulos. No koska maaranpaa oli sama niin mekin sitten noustiin pois (virhe 1, tai ehka virhe oli se etta kun kerrottiin minne ollaan menossa ja bussi vastas et no problem, niin ois voinut jotkut kellot soida). No ulkona odotti kaksi riksaa ja me noustiin toiseen ja pojat toiseen (virhe 2, tosin ei me kylla kai samaankin oltas mahduttu). Loppu onkin sitten historiaa. Meidan riksakuski ajo meidat jollekin kujalle jossa joku seta tuli selittaan jotain ja se riksakuski sitten etta, joo koko Phagarjn (sen sisalla delhin juna-asema) on suljettu. No me ei uskottu. Taa ajaa matkatoimistoon ja kaskee meidan nousta siina. Me ei suostuta. Vaaditaan et joko sinne rautatiea-asemalle tai sitten meidan ystavien luokse. Kuski lahtee taas liikkeelle. Kohta se sammuttaa tuktukin ja teeskentelee et siina on joku vika. Sit paikalla tulee toinen riksa ja meidan kasketaan siirtya siihen. Me vaaditaan edelleen et joko se delhin rautatieasema tai meidan ystavat. Lopputulos on lyhennetyna se etta ajeltiin kyseisella riksalla ympari delhia noin 04.30 asti ja taa tarjoaa meille ties mita majotusta ja muuta. Lopulta sitten luovutettiin. Kyllahan me tiedettiin et se asema on auki ja tyypit huijaa tuhat nolla. Mutta delhin kaduilla kaksin tallailu ei kauheesti innosta, kun ei osaa enaa edes laittaa itseaan kartalle ja on ihan pimeeta ja yo. Mentiin sitten yoks yhteen hotelliin, joka oli ihan sika kallis vaikka oltiin tingattu hintaa jo vaikka kuinka.
Aamulla sitten paatettiin et ei jaada sinne enaa toiseks yoks vaikka periaatteessa oltiin sovittu et saadaan jaada. No kun koitettiin kirjautua ulos niin yks respan tyypeista santas ulos meidan passien kanssa ottamaan kopiota niista, niinkun yleensa on tapana (tosin yleensa sisaankirjauduttaessa). No siina sitten vahan aikaa panikoitiin ja tingattiin hintaa takas siihen mita oli sovittu. Sitten alettiin leikisti soitella suurlahetystoon, ottaa kuvia niista respan hepuista ja sanottiin etta jos passit ei 5min oo takasin niin haetaan poliisi. Kylla ne passit sielta sen jalkeen varsin sukkelaan tulikin. Koitettiin vaatia kuittia ja se olis maksanu 12 % huoneen hinnasta. Aika nopeesti kuitenkin saatiin kuitti ihan ilmaseks - kai nekin alko kyllstya meihin. Sit haivyttiin sielta meneen noin miljoona. Tahan asti reissu siis aivan syvalta ja koko Intia ihan hirvee.
No sitten viela paadyttiin taksiin, jonka aiti mukamas akkia sairastu ja joka taas dumppas meidat jonnekin. Seuraava tuktuk lupas et se vie meidat 20 rupialla, mut kun maarattiin et suoraan asemalle niin hinta olikin 200. Vaihdettiin sitten tuktukia kunnes saatiin sellanen joka ei kuulunut enaa kyseiseen mafiaan ja paastiin perille rautatieasemalle. Sielta saatiin huomiselle aamulle liput Agran junaan. Ah, mika ihanuus oli paasta ilmastoituun turistilipunmyynti pisteeseen.
Sitten loydettiin samantasonen hotelli (no okei, hostelleja naa on, mut niissa lukee hotelli) kun edellinen ja maksettiin kahdesta yosta noin 2/3 edellisesta. Nyt on sitten kaks paivaa tutustuttu nahtavyyksiin ( Red Fort, National Museum, War memorial, Goverment taloja, pressan linna, joku moskeija jossa paastiin minareettiin ja nahtiin delhin yli, Gnadhin kuolinpaikalla (siina vasta hieno mies. siis oikeesti.) ja sitten jossain hienolla haudalla. Huomenna aamulla kello 6.15 lahtee juna Agraan ja toivottavasti heti illalla Varanasiin.
Paljon on polya, ihmisia, basaareja, aania, hajuja ja ihmisia. Ja liikenteen sekasotkua (siis miten taalla kukaan selviaa hengissa liikenteessa?)
Palaillaan Varanasista.
Hanna ja Tommi
Tommin kommentti:"yrityksista huolimatta taalla missa pippuri kasvaa eli vinkuintiassa ei olla loydetty slummien miljonaaria."
torstai 8. huhtikuuta 2010
Lähtökuopissa ollaan!
Humenna mennään. Meidän lento lähtee pikkasen aikasemmin kun muisteltiin, joten bussikyyti kohti Helsinki-Vantaata starttaa kello 05.00. Tänään tehtiin suursiivous ihan mattojen ulos viemistä ja lattioiden pesua myöten. Saa asunto nauttia puhtaudesta kun ei olla täällä heti sotkemassa.
Käytiin myös shoppailemassa kaikkea tarpeellista mukaan. Esimerkiksi aurinkorasvaa, shampoota, hammastahnaa ja muuta vastaavaa. Ostin myös Akateemisesta mukaan muutaman kirjan matkalukemiseksi. Ja poimin mukaan lisäks yhden kirjan omasta hyllystä. Eipäs kun kaksikin. Joten neljä kirjaa nyt toimii rinkassa painona =D...mut ei se haittaa, kun muuten tavaraa tuli niin vähän et eiköhän sitä jaksa kantaa kuitenkin.
Tänään illalla meen vielä tanssimaan. Pitää koittaa vähän himmailla ettei oo huomenna paikat kovin kipeenä, niinkun yleensä =D..eipäs tässä sitten muuta kerrottavaa oikeestaan ole. Saa nähdä miten selvitään Moskovasta hengissä, toivottavasti ei oo luvassa kummempia pommi-iskuja tai muuta.
Huomanna siis mennään. Päivittelen tätä minkä ehdin, jaksan ja kykenen.
Hauskaa kevättä kaikille.
----
Tomorrow we'll be going. Our flight takes off a bit earlier than we tought, so the bus for airport will start 05.00 am. Yihuu, I love waking up that time ;). Today we made the last shopping. I did buy 2 books and also packed 2 old ones. So I have 4 books alltogether with me. But other than that I don't have much staff so..;)
But I don't have all that much to tell yet. Maybe next time.
I'll do my best to update this blog, but we'll see how much time and energy I will have for it :)
Käytiin myös shoppailemassa kaikkea tarpeellista mukaan. Esimerkiksi aurinkorasvaa, shampoota, hammastahnaa ja muuta vastaavaa. Ostin myös Akateemisesta mukaan muutaman kirjan matkalukemiseksi. Ja poimin mukaan lisäks yhden kirjan omasta hyllystä. Eipäs kun kaksikin. Joten neljä kirjaa nyt toimii rinkassa painona =D...mut ei se haittaa, kun muuten tavaraa tuli niin vähän et eiköhän sitä jaksa kantaa kuitenkin.
Tänään illalla meen vielä tanssimaan. Pitää koittaa vähän himmailla ettei oo huomenna paikat kovin kipeenä, niinkun yleensä =D..eipäs tässä sitten muuta kerrottavaa oikeestaan ole. Saa nähdä miten selvitään Moskovasta hengissä, toivottavasti ei oo luvassa kummempia pommi-iskuja tai muuta.
Huomanna siis mennään. Päivittelen tätä minkä ehdin, jaksan ja kykenen.
Hauskaa kevättä kaikille.
----
Tomorrow we'll be going. Our flight takes off a bit earlier than we tought, so the bus for airport will start 05.00 am. Yihuu, I love waking up that time ;). Today we made the last shopping. I did buy 2 books and also packed 2 old ones. So I have 4 books alltogether with me. But other than that I don't have much staff so..;)
But I don't have all that much to tell yet. Maybe next time.
I'll do my best to update this blog, but we'll see how much time and energy I will have for it :)
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Lähtölaskenta alkaa
Gradu lähti eilen äidille kieliasu tarkastukseen ja tiistaina ois tarkotus viedä se ohjaajille sitten kuukaudeks haukuttavaks. Takasin tullessa voin sitten katsella, että miten kävi, kuinka pahat haukut mahtaa tulla :/
No. Nyt voi jokatapauksessa alkaa miettiä reissua. Lähtö on siis perjantai aamuna. Sitä ennen pitää vielä
1.Käydä koululla pitämässä yks esitys
2.Käydä shoppailemassa partiokaupasta Tommille rahavyö (ja ehkä itelle jotain pientä kivaa)
3.Käydä muuten ostoksilla (ainakin aurinkorasvaa, hammastahnaa, shampoota ja jotain hyttyskarkotetta tarvitaan)
4.Pestä pyykkiä
5.Pakata
Eli ei kuulosta kovin pahalta. Tänään suuntaan siis Poriin, kun huomenna on se esitys. Tuun takasin keskiviikkona niin sitten jää vielä muutama päivä tohon aikaa järjestellä näitä ja muita.
Kohta mennään!
No. Nyt voi jokatapauksessa alkaa miettiä reissua. Lähtö on siis perjantai aamuna. Sitä ennen pitää vielä
1.Käydä koululla pitämässä yks esitys
2.Käydä shoppailemassa partiokaupasta Tommille rahavyö (ja ehkä itelle jotain pientä kivaa)
3.Käydä muuten ostoksilla (ainakin aurinkorasvaa, hammastahnaa, shampoota ja jotain hyttyskarkotetta tarvitaan)
4.Pestä pyykkiä
5.Pakata
Eli ei kuulosta kovin pahalta. Tänään suuntaan siis Poriin, kun huomenna on se esitys. Tuun takasin keskiviikkona niin sitten jää vielä muutama päivä tohon aikaa järjestellä näitä ja muita.
Kohta mennään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)