Mumbai Bombay

Hello taas.

Viimeksi taidettiin jaada Khajurahoon odottelemaan sita yobussia. Vahan se jannitti kun lp:ssa lukee jotenkin etta "valta yobusseja viimiseen asti ja kayta ainoastaan jos on ihan pakko. Oisin kuskit voi olla (sen lisaks etta ne on normaalistikin hulluja kaahareita) myos unenpuutteessa ja ottaa turhia riskeja". No, meillahan ei niita vaihtoje juurikaan ollut kun ei ihan ehditty odottelamaan kuukautta seuraavaa junaa jossa olisi tilaa. Bussiin siis.

No niin. Nyt sitten tan kauhistelun jalkeen voin todeta etta ei ollut kovin paha matka. Meilla oli sleeper, joka tarkotti sita etta bussissa oli alhaalla ihan normaalisti kaksi penkkia kaytavan molemmin puolin ja sitten niiden paalla aina kahdenhengen sanky molemmin puolin kaytavaa. Tommi kiitteli onneaan ettei ole pituudella pilattu: nytkin otti jalat seinaan. Onneks ei myoskaan olla tan leveempia, koska aikas ahdasta ois ollut. Just ja just mahduttiin samaan aikaan makaamaan selallaan, mutta kaytannossa toisen oli aina pakko maata kyljellaan. Patja oli joka tapauksessa ihan pehmea ja joku tyynyn tapanenkin siella oli. Ilmastointia ei ollut, mutta ikkunan sai auki, joten sillon kun liikuttiin niin oli ihan hyva. Pysahdyksissa tuli aika kuuma, mut ei ne onneks ikuisuuksia kestanyt. Kuskikin taisi olla siella fiksuimmasta paasta, ei ainakaan tuntunut silta et oltas kauheesti kaahattu tai muuta. Ei sinne pimeeseen tosin kylla nahnyt, ett kuinka nopeesti maisemat vilisi. Tiet taalla nyt on mita on, joten melkosta pomppimista se oli.

Aamulla sitten saavuttiin hengissa Bhopaliin. Heti rautatieasemalle odottelemaan etta lippuluukut aukeaisi. Mut niin vaan meille siellakin myytiin ei oota joka paikasta. Ei paase Mumbaihin. Jonotuslistoilla on jotain 16 ihmista. Lopulta joku heppu vinkkas Tommille yhdella luukulla, etta sleeperissa vois olla tilaa. Tassa vaiheessa oltiin jo valmiita tinkimaan ilmastoinnista. Mut ei sieltakaan tuntunut tilaa loytyvan. Lopulta onnistuttiin ostamaan liput karjaosastolle. Eli ei siis paikkoja lainkaan ja lp:n mukaan kyseinen vaunu on usein niin taynna etta kaikki ei mahdu istumaan. Edessa siis sellanen 14h tayteen tupatussa vaunussa ilman ilmastointia. Oujee. Henkinen valmistautuminen alkoi.

Suunnattiin viela sille tiskille, jossa luvattiin etta sleeperissa ois tilaa. Siella joku heppu sitten hymyili etta "juu, han jajrestaa". Sitten meni ikuisuus kun juteltiin puhelimessa hoideltiin muita asioita ja juoruttiin tyokavereiden kanssa. Sitten se pyysi vahan rahaa ja euroja. Annoin sille mukanani olleet huimat 60 senttia ja se oli ihan onnessaan. Sitten paikalle saapu joku ylipappi allekirjottamaan papereita ja tsadaa meilla oli liput sleeperiin. Tyypit viela kerto et voidaan junassa kysya etta joskos paastas sinne AC vaunuun.

Junassa siis kun konnari tuli kyselemaan lippua niin kysyttiin etta oisko AC:ssa tilaa. Kaski menna sinne kysymaan sen vaunun konnarilta. Vahan lisaa saatamista rinkkojen roudaamista ja niin meilla oli AC sangyt! Kahdessa tunnissa liputtomuudesta ilmastoituun yon yli junaan. Vahan sitkeytta vaan vaadittiin ja muutama sentti jouduttamis rahaa. Vahan tuli kylla huono-omatunto kun kipuilin siella kuumassa sleeperissa rinkkoineni kaikkien lasten ja vanhusten yli kohti AC:ta ja ne joutu jaamaan sinne...

Meidan vaunussa olevat ihmiset oli ihan hirmu mukavia ja auttavaisia ja matka suju tosi hyvin. Ei todellakaan voi valittaa.Eilen aamulla sitten savuttiin Mumbaihin, jollekin ihan havio asemalle. Nice. Suunnaks oikea asema - taksi kuski huijas meita, mutta meilla oli kiire kun toivottiin et oltas viela ehditty seuraavaan junaan Goalle, joten ei ehditty hirveesti tingata ja tapella. Ei myoskaan ehditty siihen junaan. Tai oltas ehditty, mutta yllattaen se oli taynna. Samoin kun kaikki muut eilisen junat. Lipunmyynti seuraavan paivan juniin alkoi vasta kello 8.00, joten ajateltiin etsia hotelli siina valissa. Mutta eihan se kaynyt: jos oltas menty sisaan niin aikasin (eli siina vaiheessa ehka noin viisi- puol kuusi) oltas jouduttu maksamaan sekin yo. Takasin asemalle siis. Tommi kavi kyselemassa busseja, mutta ei nekaan oikeen kuulostanut hyvalta.

Lopulta kello tuli kahdeksan ja lipunmyynti aukes. Myos seuraavan paivan aamujunat oli taynna, mutta saatiin paikat iltajunaan. Tosin oli pakko ostaa viela yhta luokkaa parempi AC, kun muualla ei ollut tilaa. Koitettiin ostaa myos lippua takasin Mumbaihin, mutta sepa olisi pitanyt maksaa euroilla tai dollareilla tai punnilla. Eihan meilla niita ollut. Siispa suunnattiin nyt hotellille. Talla kertaa paastiin sisaan ja saatiin ehka maailman pienin ja matalin huone. Mutta siella oli AC ja edessa vaan yksi yo, joten ei se mitaan.

Suihku, puhtaat vaatteet ja aamupala ja oltiin kuin uusia ihmisia. Ei ihme kun yli 40 tuntia oli matkustettu, istuttu asemilla ja sumplattu lippuja. Uudella energialla suunnattiin sitten tutustumaan Mumbaihin. Taa on ihan eri maailma aikasempiin kaupunkeihin verrattuna. Ei ole lehmia kaduilla, ei ole tuktukeja ja torvetkin soi paljon paljon vahemman. Soi kylla, mutta vahemman. Taalla on asfalttia, jalkakaytavia, oikeita kauppoja, siisitmpaa. Yksinkertasesti sanottuna paljon rikkaampaa ja lansimaisempaa. Englantia ei kylla puhuta yhta hyvin kun muualla. Tieda sitten miksi. Lisaks taalla on hirmu paljon kosteempaa kun Pohjosemmassa ja hiukan viileempi jo siksikin etta merelta tulee kivasti.

Tehtiin eilen sellanen Mumbai Walk Tour, jonka lp suositteli. Nahtiin paljon hienoja siirtomaa-aikasia rakennuksia, joissa on sekasin erilaisia tyyleja goottilaisuudesta itamaisuuteen. Rautatieasema (siis ei se havio asema mihin tultiin vaan taa "oikee") itsessaan on Unescon maailmanperintokohde ja ihan uskomaton. Ei voi verrata edes Helsinkiin, Porista tai Tampereesta nyt puhumattakaan. Ei sita kylla oikeestaan voi verrata mihinkaan rautatieasemaan jonka olen nahnyt. Ehka johonkin linnaan lahinna.

Katsastettiin Gateway of India ja tehtiin risteily Elefantti saarelle, joka on myos Unescon maailmaperintokohde, koska siella on jotain vanhoja temppeliluolia. Ekassa luolassa nyt oli jotain patsaita, jotka oli ihan romuttuneita eika muutenkaan kovin ihmeellisia ja ne loput nelja oli vaan koloja kalliossa, joissa haisi kaikenlisaks pahalle. Ei kovin kummonen mesta ja paljon rappusia. Mutta laivamatka oli oikeen mukava, eika jouduttu edes maksamaan niiden luolien nakemisesta vaadittua 250 rupiaa, koska kukaan ei myynyt meille lippuja missaan. Joten oli ehdottomasti mukava ja hintansa vaarti reissu. Saatiin myos reissun ensimmaiset palovammat kun istuskeltiin veneessa ja aurinko porotti niskaan.

Tanaan kaveltiin vahan kauempana olevalla rannalle ja kaytiin jossain kaupoissa, joita lp suositteli. Sitten otettiin taksi takasin meidan mestoilla ja nyt taidetaan vaan odotella etta kello tulee 11pm ja meidan juna lahtee. Kaydaan ehka viela kattelemassa yliopistoa ja korkeintaoikeutta ellei ne sitten mee jo kiinni. Yolla suuntana sitten Goa.

Taytyy sanoa, etta oon tahan mennessa vahan pettynyt intialaiseen ruokaan. Se oli Malesiassa tosi hyvaa ja se on Suomessa hyvaa, mutta taalla siina on ihan liikaa kaikkea. Ja tuntuu etta on ihan sama tilaanko pinaattia, sienia, tomaattia vai papuja kun kaikessa on kaikkea ja niin paljon mausteita etta ne maistuu ihan samalta.

Silti taa on ihan kasvissyojan paratiisi. Taalla saa kaikkialta melkein yhta monta kasvisvaihtoehtoa kun on lihaakin - ellei jopa useampaakin. Kaytiin McDonaldsissa ja siellakin oli erikseen hylly vegeruoalle ja non-vege ruoalle. Ja jos suomessa menee Pizzeriaan niin siella on aina tasan se yksi vege pizza pahoilla purkkipaprikoilla ja ehka hyvalla tuurilla saat margaritan: taalla listalta loytyy noin 20 eri vaihtoehtoa ja ne on tosi tosi hyvaa (ei silla etta oltas kaikkia maistettu, mut ne mita me syotiin oli tosi hyvia)!

Tommin kommentti: "Ongelmia liian isojen seteleiden kanssa? - Hyva syy menna McDonaldsiin. Veda vaikka Maharadja Burgeri ja lyo iso seteli kouraan ja tsadaa heti on katukauppaan kayvempaa setelia!"