Kiinan saavuttiin siis viikko sitten perjantaina. Meidat tanne tuonut juna oli todellinen luxus juna (oli se tosin sen hintanenkin). Matkustettiin taas neljan hengen kupe-vaunussa, jossa oli meidan lisaks thaimaalainen mies. Junasta loyty telkkarit ja radiot kuulokkeineen ja kaytavilla oli oikeen sellaset tekstit et mika on lampotila ulkona, mita kello on ja mille asemalle saavutaan seuraavaks. Etta vau. En myoskaan ehka ikina elamassani oo kaynyt yhta puhtaan (tai puhdistusaineen) hajusessa vessassa. Ja nyt puhutaan siis kuitenkin junan vessasta. Juna matka muuten ei ollut kauheen mielenkiintonen. Unta ei hirveesti saanut, koska rajalla oltiin melko myohaan ja se kesti kohtalaisen kauan. Kiinassa on eri raideleveys kun Venajalla, joten rajalla meidan junan "pyorat" (miks niita sanotaan?) vaihdettiin. Juna nostettin ilmaan ja kavi kauhee kolina ja tarina. Valmista oli yolla joskus yhden jalkeen. Ja seuraavana aamuna kun herasin kahdeksan aikaan, niin ei kovin kummoset unet ollu.
Junassa pahkailtiin etta mentasko mielummin samaan hostelliin UB Guesthousen henkilokunnan eli Mr. Kimin seurueen kanssa vaiko meidan Gobi retkueen Maggien, Carenin ja Rihannan kanssa. Tytot ei tiennyt missa niiden varaama hostelli oli. Mr Kimin seurueella taas oli ilmanen pick up asemalta. Arvatkaa kumpaan paadyttiin? Onneks valittiin hyvin. Hostelli oli ihan Tian'anmen Squaren lahella. Eli kaytannossa lahelle kaikkea. Lisaks siella oli Aled ja Caroline! Hostellin ainoo (tosin varsin pitka miinus) on et siella on kaytannossa koko ajan kylma. On tosi arsyttavaa kun tulee ulkoa kylmasta sisalle ja sen sijaan et vois ottaa vaatetta pois, niin pitaa pukea lisaa! Mein huoneessa tosin onneks oli yleensa oisin ihan siedettavaa. Paitsi yhtena yona kun Aled sai paahansa et sen on kuuma ja paatti ettei me tarvita lammitysta...mut kylla se siita sai sitten kuullakin.
Viikonloppu meni aika pitkalti vaan sellaseen hengailuun. Tavattiin hostellilla meidan reissun ensimmainen suomalainen, Antti, joka oli matkalla Tiibetiin. Lauantai aamuna koitettiin loytaa yhta markkina paikkaa, mutta ei loydetty. Illalla mentiin sitten hostellin muun porukan kanssa toisille markkinoille, mutta ne oli ihan hirveet. Kaikkea turisti salaa vaan ja puolet kalliimmalla kun meidan omalla koti Hutongilla. Joten hajuunnittiin siella ja me palattiin saksalaisen Larsin kanssa kierteleen meidan omaa Hutongia. Larsilla oli vika ilta, joten se osteli kaikkea ja me sitten tehtiin siina vahan vertailua et mita mistakin kandee maksaa. Sunnuntaina lahdettiin sitten taas porukalla markkinoille. Talla kertaa paastiin (kun ensin muutama kerta reissailtiin vaaralla bussilla ja sit oikeella bussilla vaaraan suuntaan) ihan kivaan paikkaan, jossa riitti kateltavaa ja ihmeteltavaa pitkaks aikaa. Ja tein jopa ihan hyvat kaupat! Olin niin ylpee itestani kun tinkasin hinnan 150 yanista 10 yaniin. Tahan valiin taytyy kylla tunnustaa et se oli osittain vahan vahinko. Mut aika hyvin silti =P...markkinoiden jalkeen kaytiin viela katsastamassa Tempel of Heaven. Ihan hieno ja vaikuttava kylla. Mutta ite tykkasin eniten siita kun siella puistossa ja kaytavilla sai kokeilla kaikkia kivoja kiinalaisia peleja!
Maanantaina otettiin sitten Paulan kanssa suunnaks Kiinan muuri. Valittiin sellanen 10km vaellus Jingshaista Simataille (en oo naista nimista ihan varma). Illalla vahan pelotti et mitenkohan selvitaan, kun esitteessa luki et pitas olla kovinkin fit. Ja sen sijaan et oisin ollu fit, niin mun jalkapoytaa vaivas joku rasitusvamma. Mutta onneks se vaellus ei ollu ollenkaan paha. Seurueeseen kuulu pari poikaa jenkeista.
(ne naytti niin jenkeilta ettei ois enempaa voinu nayttaa vaikka niille ois tatuoitu usa:n lippu otsaan),sit malesialainen pariskunta ja Hongongista kotosin oleva nainen. Sita naista jouduttiin aina valilla venaileen, kun se oli vasyny ja peloissaan. Meidan oppaat joutu sita aina talutteleen jyrkimmissa kohdissa. Sit se viela selitti Paulalle et, miten se halus tehda tan retken nyt, kun on viela nuori ja jaksaa. Ihan hyva idea varmaan joo, ei se ois kylla sielta vanhaan vahana ja vasyneena enaa selvinnytkaan =D. Muuri oli kylla mahtava. Se osa jota me kaveltiin oli osin renovoitu ja osin ei, joten nahtiin vahan molempia puolia. Musta se oli hyva valinta. Hostelli jarkkas myos sellasia "secret wall" retkia ihan entisoimattomiin osiin. Mut musta oli kiva nahda molempia. Tuolla ei myoskaan meidan lisaks ollu oikeestaan lainkaan muita turisteja, mika oli tosi kiva. En ehka ois kestasny jotain ympariinsa juoksevia lapsia.
Tiistaina kaytiin sitten kielletyssa kaupungissa. Jos olisin odottanu silta jotain, niin olisin varmaan pettynyt. Onneks en odottanut. Kun siella oli nahny viis niista rakennuksista niin oli nahny ne kaikki. Lisaks kaikki kyltit oli tyyliin etta "Tama rakennettiin silloin, uudelleen rakennettiin talloin ja uudellen nimettiin tuolloin. Taalla asuivat keisari Tsing, keisari, Tsang ja keisari Tsing Tsang ja taalla pidettiin yhdet haat."..alko muutaman tunnin jalkeen kyllastyttaa lukea niita nimia ja vuosilukuja. Ois varmaan pitany olla huomattavasti kiinnostuneempi joko Kiinan historiasta tai sitten kiinalaisesta arkkitehtuurista saadakseen siita enemman irti.
Kielletyn kaupungin jalkeen kiivettiin sen takana olevassa Jingshan puistossa kukkulalle, josta maisemat oli varsin kivat. Tosin ainanen savusumu hiukan oli tiella. Nahtiin siella puistossa myos paikka johon joku keisari oli joskus hirttanyt itsensa. Etta nain. Illalla kaytiin Aledin ja Carolinen kanssa kattomassa kiinalaisia akrobaatteja, jotka oli kylla ihan huikeita! Nahtiin sellasia temppuja etta vau.
Mun puolesta se esitys olis voinu jatkua pidempaankin. Sen jalkeen kaytiin viela yhdessa syomassa. Maistettiin Paulan ja Aledin kanssa kuuluisaa Pekingin ankkaa (tai Aled oli kylla syony sita aiemminkin). Ei se pahaa ollu, mutta kylla musta kana on parempaa.
Keskiviikkona vuorossa oli sitten kesapalatsi. Tykkasin siita huomattavasti enemman kun kielletysta kaupungista. Matkalla sinne tavattiin metroasemalla yks saksalainen mies, jonka kanssa jaettiin taksi (ts. se makso sen) ja sitten se halus palkata meille oppaan siella. Todettiin etta opas oli kylla loistava idea (varsinkin kun ei siitakaan tarvinnut ite maksaa). Kielletysta kaupungistakin ois voinu saada oppaan kanssa enemman irti, mutta kylla kesapalatsi oli muutenkin musta vaikuttavampi. Kesalla siella ois varmaan ihan uskomattoman kaunista. Nyt vahan oli harmaata ja kylmaa. Jossain vaiheessa kun kierreltiin siella niin sato itseasiassa luntakin. Mutta kaunista oli.
Kotimatkalla kaytiin syomassa PizzaHutissa, jossa pizza oli varsin jannittavaa (listalla yleensakin oli tarjolla noin 2 eri pizzaa ja loput oli sit nuudelia sun muuta) ja jalkkarikakut herkullisia.
Torstaina aamulla kaytiin kattomassa Mao. Meinas tulla kiire kun eihan me tajuttu, etta sinne pitaa ottaa henkkarit mukaan. Caroline oli sitten ainoo, jolla oli passi ja me muut sitten palattiin hostellille hakemaan omiamme. Paluumatkalla kadotettiin viela Aledkin, joten kaytiin sit katsastamassa Mao keskenamme. Se oli aika sita mita odotinkin, eli ei mitaan erikoista. Tasta sisaan, tassa voitte jattaa kukkia patsaan juurelle, tassa on Mao ja tasta ulos. Homma kesti noin 10 minuuttia. Mutta tulipa nahtya. Seuraavaks saatettiin Aled ja Carolina asemalle ja kaytiin ostamassa itellemme liput Xi'aniin. Ja sitten illalla vahan shoppailtiin viela Hutongilta kaikkea kivaa.
Tanaan on ollu varsin turha paiva. Aamulla rinkan pakkaamiseen meni ikuisuus ja se on nyt niin aariaan myoten taynna, et ihme jos ei ratkea. Ootan niin innolla et saan jotain lahetettya Suomeen! Sitten vietiin rinkat asemalle sailoon. Sen jalkeen mein piti menna kattoon yks ostoskeskus, mutta se ei oikeen ollut mein tyylinen. Noin kahden minuutin jalkeen ihmiset, hajut ja se (merkki)vaatemeri alko ahdistaa, joten poistuttiin sitten ulos. Otettiin metro Taivaallisen Rauhan aukiolla ja katottiin kuuluisa lipun lasku seremonia, joka oli musta taysin mitaansanomaton. En yhtaan kasita，mita ne ihmiset siella parveili ja kuvas.
En nyt Pekingin nahtavyyksista ollut ihan kauheen vaikuttunut. Muurilla oli hieno ja se akrobaatti esitys oli ihan loistava. Muu oli sitten sellasta vahan tylsempaa
sightseeingia..Sen sijaan kaupungista ja sen tunnelmasta tykkaan oikeen kovasti. Musta parasta oli kuljeksia niilla Hutongeilla iltasin, kun liikkeella oli paljon ihmisia ja joka paikasta tuli jannia tuoksuja. Ihmiset puhuu taalla ihan alyttoman hyvaa engalantia ja kaikki opasteet sun muut loytyy hyvin myos enkuks. Ihmiset oli mukavia ja auttavaisia. Yks nainenkin nousi kerran ulos bussista ihan vaan neuvoakseen meidat oikeeseen bussiin. En ainakaan tieda tulleeni huijatuks, eika musta sita nyt ihan hirveesti ihmiset yrittanytkaan...toi tinkiminen tietty on sellanen, et oon vahan huono siina, mutta koitinkin sitten vaan parhaani mukaan valtella sita. Kylmyys taalla alko eniten ottaa aivoon。 On vaikee tehda yhtaan mitaan kun palelee koko ajan。 Mutta kaikin puolin kylla tykkasin Pekingista ja voisin tulla vaikka joskus uudelleenkiin haistelemaan ja maistelemaan sun tunnelmia。
Seuraavaks suunnataan siis yojunalla Xi'aniin. Ja silta sitten varmaan lahdetaan Paulan kanssa eri tielle. Paula menee kattomaan Shaolin munkkeja ja ma jatkan Qingdaoon ja sielta sitten toivottavasti loydan Koreaan menevan lautan. Surku kylla, meilla on ollu kivaa yhdessa. Kavi hyva tuuri kun sai sellasta seuraa, jonka kanssa on viihtyny. Ollaan kuitenkin oltu nyt kuukausi yhdessa kaytannossa 24/7, eika oo ollu mitaan ongelmia tai konflikteja..pahemminkin ois voinu kayda =D
Mutta nyt suuntana siis Xi'an. Kuvia ja lisaa kuulumisia Kiinasta luvassa myohemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti