No, jossain vaiheessa matkaa pysahdyttiin jonkun kylan eteen. Kai se oli olevinaan sellanen kaikilta bussimatkoilta tuttu lounastauko, ainakin meidan muutenkin ahtaaseen veneeseen tunki viela sellanen kymmenkunta lasta myymaan limpparia ja sipsia. Onneks siella pysakilla sattu samaan aikaan olemaan toinen, huomattavasti tyhjempi, vene, jonne osa jengista siirty. Eipa meilla sen jalkeenkaan mitenkaan suunnattomasti tilaa ollut, mutta ainakin mahtu vetamaan henkea pitkasta aikaa..
Aijuu, tahan valiin on pakko kertoa viela sellasesta puolalaisesta miehesta joka nahtiin satamassa ennen lahtoa. Me kirjotettiin ekoina nimemme ja kansalaisuutemme sellaseen matkustajalistaan ja se oli siina heti meidan jalkeen. Vahan ajan paasta se tuli meille sillein etta "ai te ootte suomesta". Kun me taa myonnettiin, niin se jatko ihan innoissaan etta han on ite kotosin puolasta, itameri ja sillee...just sillee. Vahan aikaa oltiin siina etta okei, pitasko kokea suurtakin yhteenkuuluvaisuutta. Mutta varmaan se oli vaan tosi yksinainen tai jotain, kun naytti matkustavan ihan vaan pyoransa kanssa...
Illalla saavuttiin sitten Pak Beng nimiseen kylaan. Kyla koostu periaatteessa yhdesta kadusta, jonka varrella oli kymmenkunta ravintolaa ja guesthousea. Kummallista oli vaan se etta kun sinne kutienkin purkaantu se koko laivalastillinen jengia (joka siella laivalla joi olutta ja oli varsin biletunnelmissa), niin noin viiden minuutin paasta siella oli ihan hiljasta eika ketaan enaa nakyny koko iltana missaan...illalla syotiin hyvaa kalaa ravintolassa, jossa tarjoilija kovasti hosu sinne joelle pain ja selitti etta "mekong view, mekong view". Ihan kiva nakoaka siella pimeyden kesekella varmaan oli joo..illalla kun mentiin huoneeseen ja aateltiin lukea hetki ennen nukkumaan menoa niin eikos koko kyllasta katkennu sahkot siina 22.30. No, olihan se muutenkin jo ainakin tunnin yli meidan nukkumaan meno ajan..Naapurin kukon sisainen kello oli ilmeisesti hiukan vaarassa ajassa, koska se alotti kiekumisen joskus kahden aikaan yolla. Ja voin kertoa etta aika monta tuntia sita jouduttiin kuuntelemaan ennen ku aurinko alko nousta...
Unohdettiin laivasta kysya etta mihin aikaan matka jatkuu aamulla, joten noustiin sitten vaan kohtalaisen ajoissa ja painettiin satamaan. Talla kertaa siella oli kaks vahan pienempaa venetta, joihin porukka jaettiin. Ihan yhta tayteen ne silti tuli, joten tamakin paiva vietettiin kovalla penkille polvet suussa. Oi sita jokimatkailun ihanuutta. Maisemat oli kylla kivoja ja saavuttiin Luang Prabangiin ihan kohtalaisen ajoissa. Melkonen jarkytys oli kun selvis etta Luang Prabangissa guesthousejen hinnat oli vuodessa noussut sellasen 400%! Ihan tovi meni kun kuljettiin epatoivosina ympari kaupunkia ja koitettiin loytaa joku siedettavan hintanen huone, normi hinnat oli jotain 25-40$ yolta. Etta huhuh. Mutta kylla siella ihan kiitettavasti naky sellasia keski-ikasia ja sen ylittaneita rikkaita eurooppalaisia, joille sellanen hinta ei varmaankaan oo yhtaan mitaan...
Kaupunkina Luang Prabang oli tosi mukava, ehka mukavin tahanasti. Turisteja siella kylla oli aika paljon (ja nimenomaan niita vanhempia), mutta silti se ei ollut viela ihan kokonaan rajahtany kasiin...muutaman vuoden paasta meininki on varmaan taas ihan toinen. Eka ilta vaan kappailtiin ympariinsa ennen iltaruokaa ja nukkumaan menoa. Seuraavana aamuna vuokrattiin pyorat ja poljesketltiin ympari kaupunkia ja sen lahiseutuja. Kaytiin jossain kivassa kasityolaiskylassa ja nahtiin monen monta kivaa temppelia. Lonely Planetin suosittelema market tosin oli pienoinen pettymys, mutta muuten oli kylla tosi kiva mesta.
Tokana paivana lahdettiin mekongille melomaan. Meidan seurueeseen kuulu meidan kolmen lisaks kolme argentiinalaista sisarusta. Melottiin sellasilla kahden hengen vempaimille, joista en oikeen osaa sanao oliko ne kanootteja vai kajaakkeja vai kentien jotain niiden risteytyksia. Alkumatkasta melottiin muutamasta koskestakin (tai sellasesta virtauspaikasta) ja se oli aika mageeta. Ei edes kaaduttu kertaakaan. Lounaan jalkeen loppumatka meni sitten rauhallisemmilla vesilla ja meininki oli varsin rentoa. Valilla vaan pysahdyttiin pulahtelemaan veteen ja ottamaan aurinkoa...
Seuraavana aamuna kello oli herattamassa 06.00 (eipa silla etta sita ois tarvittu, oltiinhan me toki hereilla jo ennen sita..)etta ehdittiin 06.30 kadun varteen katsomaan munkkien ruokintaa. Munkit siis kulkee siella kaduilla sellasina saattueina ja paikalliset antaa niille almuina sticky riisia.
Ihan kivan nakonen juttu, mutta muut turistit tuppas taas vaihteeks kaymaan vahan hermoille kun pomppi siella ja taalla ja piti kovaa metelia. Aamupalan jalkeen oltas kayty viela kattomassa yks valokuvanayttely, mutta tietysti nailla on just tiistai se paiva kun pidetaan museot yms. suljettuina, joten se jai sitten valiin.
Otettiin tuktuk linja-autoasemalle ja jouduttiin odottelemaan meidan bussin lahtoa vaan sellanen pari tuntia. Heti alkumatkasta selvis etta miten siihen n. 350km matkaan Vang Vieng:iin voi menna yli 6h. Tiet oli ihan pikkasen mutkasia ja makisia. Valilla sai pitaa penkista kiinni ettei olis tipahtanut. Ja tottakai taas pidettiin sellanen puolentunnin ruokatauko...talla kertaa viela tosi tyhmasti noin tuntia ennen kun tultiin perille. Mutta toisaalta se bussi kylla jatko Vietianeen asti, etta ehkapa se ei sinne menijoille ollut ihan niin tyhma vali syoda...
Vang Vieng ei oikeen sytyttany meista ketaan. Kauheesti turisteja (talla kertaa tosin nuoria), ravintoloita ja jotain ravintolan ja leffateatterin risteytyksia, joissa jengi istu kattomassa simpsoneita ja frendeja. Eka iltana ei juurikaan ehditty tekemaan mitaan, eipa silla etta siina kaupungissa ois paljon tekemista ollutkaan. Seuraavana aamuna vuorossa oli sitten tubeilu, jonka takia tahan kaupunkiin ylipaansa pysahdyttiin. Aamulla taivas oli tietty pilvessa ja ehdittiin jo kirota, etta onko just meidan tuuria saada kyseiseks paivaks sateinen saa. Onneks siina vaiheessa kun saatiin vuokrattua ne traktorin sisakumit ja jarjestettya ittemme tuktukilla joen ylajuoksulle, niin aurinko paisto ja taydelta teralta.
Tubeilu alotettiin baarista, jossa jengi istuskeli juomassa olutta sun muuta. Koska kukaan muu ei nayttanyt viela liikkuvan mihinkaan, niin mekin sitten jaatiin siihen hengailemaan. Siina oli sellanen kiva tarzan hommeli, jossa kiivettiin puuhun rakennetulle tasanteelle ja laskettiin sitten sellasen koyden kanssa veteen. Tommi ja Paula meni ensin kokeilemaan ja kun se oli niiin kivaa, niin pitihan munkin sitten. Ihan tosi kivaa se kylla olikin, siihen asti etta jotenkin jossain kohdin loukkasin selkani. Hyva etten hukkunu kun koitin uida rantaan siina virtaavassa vedessa, kun tuntu silta etta selkaranka suunnilleen katkes. No, ei sitten onneks ollu katkennu (kai). Ei ihan heti huvittanu lahtea istumaan sinne renkaaseen, joten meidan oli sitten "pakko" kanssa ostaa oluet ja istuskella siina auringossa hyva tovi parantelemassa mun selkaa..
Oluiden jalkeen lahdettiin sitten liikkeelle. Baari numero 2 me skipattiin, mutta kolmoseen pysahdyttiin sitten taas. Koitettiin Paulan kanssa selvittaa mita tarkottaa listassa kohta "special drink: fruitshake with whiskey and you can choose every drink you want"...aateltiin etta siina varmaan saa valita joko sen pirtelon tai viskin. Lopputulos oli se etta saatiin valita pirtela ananaksesta tai banaanista, paitsi etta ananas oli just tanaan loppu. Kun sitten pitkan ja hartaan mietinnan jalkeen paadyttiin banaaniin, niin tyyppi heilutteli smirnoff pulloa ja hoki etta "many many"...kun vaan nyolyteltiin niin saatiin sitten sen banaanishaken seuraks jotain viitta tai kuutta eri viskia. Vahan se alkomaholi meinas maistua sielta lapi, mutta hyvaa tuo kuitenkin oli. Hengailtiin siina baarissa vissiin yllattavan kauan, koska kun lopulta lahdettiin taas kellumaan niin aurinko meni aika pian vuorten taa. Oltiin tassa vaiheessa paasty ehka noin 100 metria eteepain siita lahtopisteesta...
Loppumatka oli vahan vahemman mukavaa kun vesialko olla kylmaa eika se aurinko sielta vuortentakaa ihan kauheesti lammittany. Virtaus oli valilla niin pienta etta ei liikuttu mihinkaan jollei melottu koko ajan. Ja kaikenlisaks on vissiin tullu herkuteltua vahan liikaa, koska jaatiin vahan valia kiinni pohjaan =D...tasta huolimatta meno oli ihan rentoa, joten kylla me siella aika monta sataa metria jaksettiin lillua. Lopulta paatettiin kuitenkin lopettaa matka kesken ja menna loppuosa tuktukilla. Ja varsin hyvaan aikaan paatettiinkin, koska renkaat piti palauttaa kuuteen mennessa ja kun noustiin joesta niin kello oli jo 15 vaille. Ehdittiin just ajallaan takasin kapunkiin! Ei kylla ois ikina uskonut etta siina meni koko paiva...kuviteltiin kellon olevan jotain puol viis ehka. Ei ihme ettei se aurinko enaa pahemmin lammittany.
Seuraavana aamuna oli sitten vuorossa bussimatka Vietianeen. Onneks tiet oli vahan vahemman mutkasia kun edellisella reissulla, koska mun selka ei ehka olis kauheesti nauttinu siita heilumisesta. Ah, pitaa taakin kertoa: taitettiin matka bussilla, joka olis kerrankin lahtenyt ajallaan. Paitsi etta ne joutu venailemaan meita sellasen 2 minuuttia kun ostettiin leipaa evaaks =P..
Saavuttiin Vietianeen sopivasti ennen 11 ja lahdettiin metsastamaan hostellia. Myohemmin todettiin, etta onneks oltiin ajoissa: illalla kaikkien hostellien oviin alko ilmestya kyltteja, joissa luki lyhyesti ja ytimekkaasti "full". Uskomatonta kylla me missattiin Vang Viengissa Aled, vaikka se oli siella samaan aikaan ja viela tiedettiin etta se on siella. Sen sijaan Vietianessa (joka nyt kuitenkin on melkolailla isompi kaupunki) tormattiin Carolineen ennen kun edes loydettiin hostelli. Onneks, oltiin just menossa sisaan hostelliin jossa se oli viettany edellisen yon kavereidensa kanssa huoneessa, josta ne oli loytaneet kakkaa sangystansa...jatettiin sitten se hostelli valiin.
Ensimmaisena otettiin tuktuk thaimaan lahetystoon, mutta siella oli niin kauheet jonot etta paatettiin etta saadaan varmaan pidennettya sita viisumia thaimaassakin. Kun kaveltiin takasin niin nahtiin joku paikallinen riemukaari, jonka huipulta oli ihan kivat maisemat koko kaupungin yli aina Thaimaan puolelle asti. Illalla treffattiin Carolina ja Aled, joka kanssa oli jattany Vang Vienin taakseen. Illalla kavin viela Aledin ja Paulan kanssa pelailemassa vahan biljardia.
Eilen kaytiin yhdessa aamiaisella ja sen jalkeen me etittiin Tommin kanssa itellemme huone toisesta hostellista ja Aled muutti Paulan kanssa meidan vanhaan huoneeseen. Tehtiin sellanen tunnin matka Buddha Parkiin katsomaan jonkun pakkomielteisen sedan rakentamia buddha yms. jumala patsaita.
Patsaat oli hienoja ja puisto ihan mukava, mutta siella sattu samaan aikaan olemaan noin tuhat alakoululaista, jotka juoksi ja kirku ja kiipeili niiden patsaiden paalla. Meno oli kun jossain huvipuistossa, joten vissiitti jai melko lyhyeks..illalla kaytiin viela keilailemassa. Paatettiin saastaa kun ei haluttu ostaa kenkia ja keilattiin paljoin jaloin. Enpa juurikaan huomannu mitaan eroa, hyvin se suju nainkin =D
Tana aamuna kaytiin katsastamassa pari temppelia, joista jalkimmaisessa tais olla joku tapahtuma kun siella oli telttoja ja ruokapoytia ja joku munkki puhumassa mikkiin. Vahan oli ulkopuolinen olo, joten luikittiin aika pian tiehemme. Epaselvaks jai oliko kyseessa haat, hautajaiset vai jotkut festarit =P
Kolmelta matka jatkuu kohti thaimaata ensin tuktukilla tai bussilla rajalle ja siita sitten yo junalla bangokiin, jonne saavutaan huomenna aamulla. Sen jalkeen sitten pitaa katella paastaanko suoraan jatkamaan etelaan vai pitaako jaada tappelemaan sen viisumin kanssa..mutta niin tai nain, niin seuraavana kohteena thaimaan rannat. Josko sita vaikka vihdoinkin paasis sinne sukeltamaan...
2 kommenttia:
Tuntuu niin epätodelliselta että sä siellä vaan tubeilet ja me istutaan sisällä kun ulkona sataa räntää...:D
oo, hanna just vasta muistin sun blogin olemassaolon ja aloin lukea perjantai-illan ratoksi toisten seikkailuista :)
pidä pää kylmänä ja takaisin ehjänä, nauttikaa nyt herregud loppuajasta vaik salaa toivonki et siel satais ettet ois nii papu.
tee kade blondi :)
Lähetä kommentti